Raimo Piirainen

Etusivu

Backmanin työryhmän raportissa kasvun eväät

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi  -työryhmä onnistui työssään tuomaan uutta näkökulmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen. On tärkeää, että visioita kyseisen alueen kehittämiseksi mietitään porukalla ja tähdätään siihen, että esitykset muuttuvat tekemisiksi.

Raportin laadinnassa on otettu huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet, eikä raportissa ole pyritty niinkään esittämään yksityiskohtaisia konkreettisia toimenpiteitä. Työryhmä näkee Itä- ja Pohjois-Suomen alueena, jolla on potentiaalia vahvaan kasvuun. Kasvupotentiaali syntyy alueella olevista luonnonvaroista, osaamisesta sekä sijainnista strategisesti keskeisellä paikalla. Itä- ja Pohjois-Suomen kehitys ei tule itsestään, vaan se edellyttää työryhmän laatimia kehittämistoimenpiteitä. Tässä maakuntien oma-aloitteisuus ja tekeminen ovat tärkeitä.

Ryhmän yksi tärkeä esitys on keinot päättyvän kuljetustuen jatkamiseksi, jotta Pohjois- ja Itä- Suomen yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa. Kuljetustuki on keskeinen sijainnista johtuvan haitan kompensaatio alueen yrityksille. Esimerkiksi Ruotsissa kuljetustuki on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Lakkautettava kuljetustuki on korvattavissa nykyaikaisemmalla sijaintipaikkatuella ja toivottavaa on, että tähän löytyy poliittista tahtoa.

Työryhmä osuu tärkeään kohteeseen, kun se kiinnittää huomion alueen kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Yksi tulevaisuuden haaste on nimenomaan osaavan työvoiman varmistaminen alueen tarpeisiin, ja tämä on huomioitava koulutuksen aloituspaikkojen mitoituksessa. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisen jatkaminen on myös työryhmän esityslistalla. Tähän asiaan hallituksen on syytä tarttua tekevällä otteella. Nyt valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisen toteutusvauhtia ei voi ylistää.

Työryhmä näkee kasvun mahdollisuuksia muun muassa ICT- ja elektroniikka-aloilla. Kasvualojen lisäksi on tärkeää huolehtia metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä sekä energian turvaamisesta näille aloille.

Mekaanisen metsäteollisuuden kehittämisen lisäksi työryhmä näkee kasvua suomalaisessa biotaloudessa, muun muassa bioenergiassa ja biopolttoaineissa. Koska paperi- ja selluteollisuus sekä perinteinen mekaaninen puunjalostusteollisuus eivät enää riitä teollisuuden kasvuun Suomessa, puuvaroja on vapautunut biomassaan pohjautuvien tuotteiden tarpeisiin.  Tällä sektorilla Pohjois- ja Itä-Suomella on iso mahdollisuus, kun sitä ymmärretään valtion taholta tukea ja maakunnissa parhaalla tavalla hyödyntää.

Itä-Suomessa on koettu vahva tarve lisätä venäjän kielen osaamista, koska tällä on Itä-Suomelle erityisen tärkeä elinkeinopoliittinen, työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys. Valtiovalta on reagoinut tähän kehitykseen, kun opetusministeri Jukka Gustafssonin esityksestä venäjän kielelle ollaan antamassa uutta elintilaa vuonna 2016 voimaan tulevalla perusopetuksen tuntijaolla ja opetussuunnitelmalla, jonka perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisen tai valinnaisena. Venäjän kielen osaamisella tullaan parantamaan hyvinvointia erityisesti Itä-Suomessa, jossa venäjän kielen osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa matkailun ja kaupan alalla sekä julkishallinnossa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.