Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Hallinnon koordinointia ja palvelevaa rautatieliikennettä

Hallintovaliokunnan jäsenenä pääsin tutustumaan viime viikolla Rajavartiolaitoksen toimintaan. On todella yllättävää miten rajojemme valvonta on siirtynyt perinteisestä raja- ja merivartioiden fyysisestä valvontatyöstä, nykyaikaisella tekniikalla toteutettuun rajavalvontaa. On kuitenkin päivän selvää, ettei valvonta onnistu pelkän tekniikan avulla, siihen tarvitaan myös valvontatehtäviin koulutettua henkilöstöä. Suomenlahden alusliikenne on tutka- ja kameravalvonnan piirissä. Partioveneissä on uudenajan tietoliikennejärjestelmät, joilla pystytään toimimaan myös mereltä käsin. Merkille pantavaa on vahva yhteistyö eri viranomaisten kesken. Poliisi, tulli ja rajavartiosto tekevät yhteistyötä ilman minkäänlaista ohjaavaa tai pakottavaa lainsäädäntöä. Kainuulaislähtöinen Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Kaukanen piti yhteistoimintaa ainutlaatuisena. Missään muualla maailmassa valvontaviranomaiset eivät tee näin luontevasti yhteistyötä. Tietojärjestelmien avulla saadaan mm. rekisteritietoja toisilta, tämä helpottaa viranomaistoimintaa. Tällainen yhteistoiminta pitää saada käytäntöön koko valtion hallinnossa. Siihen voitaisiin hyvin perustellusti yhdistää koko julkisen sektorin toiminta. Yhteistoiminta eri viranomaisten ja mm. ministeriöiden kesken takkuaa nyt pahemman kerran. Hyvin koordinoidulla yhteistoiminnalla säästettäisiin vuosittain veronmaksajien rahoja satoja miljoonia euroja.

Rautatiematkustajat ovat joutuneet junien, jopa useiden tuntien, myöhästelyjen vuoksi kokemaan lähes kaikki mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Hyvin herkästi syyttely kohdistuu operaattoriin eli VR:ään, vaikka myöhästelyn perimmäinen syy olisi esim. radanturvalaitteissa tai -kunnossa. Ratojen kunnosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Rautatieliikenteen turvallisuudesta vastaa liikenneturvallisuusviraston rautatieliikenneyksikkö. Päävastuun tästä tavallisen kansalaisen vaikeasti ymmärrettävästä hallintokokonaisuudesta kantaa liikenneministeri. Näihin vastuisiin sisältyy mm. ratojen uusinvestoinnit, peruskorjaukset ja turvallisuus. Ratojen perusparannukset olisi edullista toteuttaa massatyöttömyyden aikana. Ratahankkeilla on hyvä työllisyysvaikutus ja olisi veronmaksajille nyt edullista. Tavoitteena täytyy olla junaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Vastuun kantajaa ja ratkaisua rautatieliikenteen ongelmiin pitää hakea liikenneministeriöstä.

Minulta kysytään usein: Missä Kajaanin yöjuna viipyy? Liikenneministeri Vehviläinen teetti tänä vuonna sisämaan yöjunaliikenne selvityksen, joka valmistui helmikuun lopulla. Raportti on luovutettu liikenneministeri Vehviläiselle maaliskuun 5 päivä. Raportin käsittelystä ei ole tämän jälkeen kuultu. Tämän vuoksi tein liikenneministerille yöjunayhteyksien palauttamisesta kirjallisen kysymyksen, johon ministerin vastaus on nyt saatu. Vastauksessaan ministeri ilmoittaa, että yöjunayhteyksien ratkaisut on siirretty vuoden 2011 tulo- ja menoarviokäsittelyyn, jonka lähetekeskustelut käydään syyskuussa. Tällöin saadaan selvyys siihen, haluaako hallitus palauttaa miltään osin lakkautettuja yöjunayhteyksiä. Asia on nyt vahvasti hallituksen käsissä.

Toivotan kaikille Hyvää Juhannusta

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa