Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Hallituksen ratkaisut kestävällä pohjalla

Eduskuntavaaleissa SDP lupasi lopettaa valtion velkaantumisen, kohentaa työllisyyttä, lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vähentää köyhyyttä. Hallituksen kehysneuvotteluiden tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, SDP:n vaaleissa asettamia tavoitteita saatiin toteutettua. Kehysratkaisun myötä tuloerot tulevat kaventumaan, koska suurin osa veronkorotuksista kohdistuu progressiivisiin veroihin. Yhtä merkittävä asia on, että sosiaaliturva jätettiin leikkausten ulkopuolelle. Sosialidemokraattien merkittävänä saavutuksena voidaan pitää solidaarisuusveropakettia. Pakettiin sisältyy 100 000 euroa vuodessa tienaavien ansiotuloverotuksen kiristäminen, yli miljoonan euron perintöjä koskeva uusi korkeampi veroluokka sekä suurten eläkkeiden asettaminen verotuksessa samalle tasolle palkkojen kanssa.

Hallitus on ollut vajaan vuoden toimessaan ja saanut paljon aikaiseksi. Hallituksen toimenpiteet tähtäävät erityisesti työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi resursseja kohdennettiin yhteiskuntamme kipupisteisiin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista vahvistettiin kehysneuvotteluissa 52 miljoonaa euroa jo hallitusohjelmassa sovitun 60 miljoonan euron lisäksi. Kaikki nuoret tarvitaan antamaan oman panoksensa yhteiskunnan hyväksi. On kysymys sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyysvajetekijästä. Hallituksen ratkaisu parantaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien tilannetta oli myös historiallisesti merkittävä päätös. Sen arvoa lisää vielä se, että se tehtiin taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Kehyskaudella hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja säilyttää AAA-luottokelpoisuus. Tämä tarkoittaa, että valtionvelan bkt-suhde on saatava laskuun viimeistään vaalikauden lopussa.

Julkisen talouden kestävyysvaje on haastava umpeen kurottavaksi. Julkisen talouden tuottavuutta on parannettava ja tämä tarkoittaa välttämättömiä kuntaliitoksia. Kunnissa erityisen haastavaa on ikääntymisen myötä kasvavat hoiva- ja hoitomenot. Julkisen talouden tasapainon edistäminen edellyttää kunnilta niin rakenteellisia uudistuksia kuin tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä. Julkista taloutta ei voi tervehdyttää kestävällä tavalla ainoastaan säästöjen ja veron korotuksien avulla. Tarvitaan myös talouskasvua tukevia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Näissä toimissa haluan nostaa esiin työministeri Lauri Ihalaisen (sd) tekemisen. Ihalainen oli hallituksen ”ykkösnyrkki” kehysratkaisua tukevissa työmarkkinaratkaisuissa. Sovituilla toimilla työuria pidennetään yli vuodella ilman, että vanhuuseläkeiän alarajaan kosketaan. Valtion talouden sopeutustarve pienenee päätösten myötä kahdella miljardilla eurolla.

Myös oppositiopuolueet ovat luoneet vuoden aikana uuden nahkansa ja linjauksensa. Linjaukset eivät ole tuoreen YLE-gallupin mukaan tuottaneet oppositiolle toivottua tulosta, molempien oppositiopuolueiden kannatus on luisunut kuin vesi hanhen selästä.

Perussuomalaisten ”emme ota vastuuta”-linjan tuloksena puolueen on hylännyt nyt joka neljäs perussuomalaisia äänestänyt. Vapaaehtoisesti vilttiketjussa pelaaminen ja kentänlaidalta huutelu ei ole vastuunkantoa, tämän hallitusvastuun pakoilun seuraukset ovat kansalaiset tunnistaneet.

Keskustapuolue on profiloitunut oppositiossa ”ei-puolueena”, joka vastustaa kaikkea liikkuvaa – etenkin jos kysymys on kunnista – ja tekee välikysymyksen vaikka huhupuheista. Mari Kiviniemen eron syitä punnittaessa, ei voi jättää huomiotta puolueen eduskuntatyötä, joka ei realisoitunut suurista odotuksista huolimatta puolueen kannatukseen. Kiviniemen kommentti – tällä naamalla ei enempää irtoa – realisoituu tähän. Analyysini on, että keskustan eduskuntatyö ajautui kovan alkukiihdytyksen jälkeen tuloksettomana maitohapoille. Eripurainen keskusta ajoi itse itsensä sivuraiteille ja ryhmän oppositiotoimet jäävät nyt uuden puheenjohtajan mediapelin varjoon.