Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Hallituksen toimenpiteitä

Eduskunnassa on noin kuukauden verran käsitelty eri valiokunnissa ja valtiovarainvaliokunnan jaostoissa hallituksen budjettiesitystä vuodelle 2020 ja julkisen talouden suunnitelmaa 2021-2023.

Rinteen hallitus lähtee hallitusohjelmassaan muuttamaan politiikan suuntaa ja se näkyy myös vuoden 2020 budjetissa.

Eräs merkittävä sosialidemokraatti on aikoinaan todennut jotenkin tähän suuntaan: ”Hyväosaisille löytyy aina puolustajansa, mutta vähäosaisten puolustajia on harvassa, siksi me sosialidemokraatit olkaamme pienituloisten puolella”. Tällä ajatuksella Rinteen hallitus on ohjelmansa rakentanut. Rinteen hallitusohjelman ovat yhdessä sopineet SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP. Nämä puolueet ovat sitoutuneet toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta, millä parannetaan pienituloisten suomalaisten tilannetta ja luodaan uusia investointimahdollisuuksia esimerkiksi tukemalla sekä korjaamalla rauta- ja maanteitä sekä vesiväyliä.

Pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäys tulee näkymään heti ensi vuoden alusta. Kansaneläkkeitä nostetaan nettona 34 euroa/kk ja takuueläkkeitä 50 euroa/kk.  Aktiivimallin leikkuri poistuu ja tukitaso palautuu normaalitasolle. Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus palautetaan. Opintotukeen tulee huoltajakorotus ja lapsilisään yksinhuoltajakorotus, elatustuki nousee ja työttömyysturvaan tulee korotus.

Toisen asteen maksuttomuudella on merkittävä vaikutus nuorten mahdollisuuteen opiskella perheen tai nuoren tulotasosta riippumatta. Oppivelvollisuusajan pidentämisellä ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja sitoutetaan nuoria yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajia mukaan yhteiskuntaan.

Myös tutkimukseen ja investointeihin kohdistetaan lisärahoitusta. Tutkimus- ja kehittämispanostuksilla hallitus hakee uusia innovaatioita teknologian ym. kehittämiseksi. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Skinnari tekee hartiavoimin töitä Suomen viennin edistämiseksi ja tuloksia alkaa näkyä etenkin energiantuotannon ja cleantech-teollisuuden sektorilla.

Investoinneilla rauta- ja maanteihin parannetaan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia sekä pienennetään korjausvelkaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen määrärahoista valtaosa, eli 1,4 miljardia euroa, kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon. Perusväylänpidon määrärahaan sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Tällä pyritään hallitsemaan korjausvelkaa ja purkamaan sitä tulevien vuosien aikana. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Tulevaisuuden liikenteen ja sen eri käyttömuotojen yhteyttä tullaan tarkastelemaan ja linjaamaan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta. Parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä on nimetty ja Pohjois-Suomesta ohjausryhmään kuuluvat lisäkseni Merja Kyllönen ja Antti Rantakangas. Puheenjohtajana toimii liikenneministeri Sanna Marin. Ensimmäiset kolme kokousta ovat jo ennen joulua. Meillä Pohjois-Suomen kansanedustajilla töitä riittää, jotta myös meidän pohjoiset olosuhteet ja liikkuminen tullaan otetuksi huomioon.