Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Hallitus kehittää omaishoitoa

Antti Oikarinen kirjoitti (KS 24.5) omaishoitajien vapaapäivistä ja näiden kustannuksista. Antti pyysi kansanedustajia toimimaan sen puolesta, että omaishoitajien korvausasiat siirrettäisiin Kelan hoidettavaksi, jotta omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi. Omaishoitajien yhdenvertaisen kohtelun puolesta olen kirjoittanut mielipidekirjoituksen Kainuun Sanomiin 19.2.2011. Kirjoitukseni viesti oli, että omaishoidon palkkion maksaminen tulee siirtää Kelalle, jossa tehtäisiin päätös tuesta paitsi omaishoitosopimuksen myös yhtenäisen arvioinnin perusteella. Näin taattaisiin kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu riippumatta siitä, missä kunnassa hoidettava ja hoitaja asuvat – ei lapsilisäkään vaihtele kuntarajojen mukaan.

Omaishoidon kipukohtia käsiteltäessä on tärkeää huomata, että omaishoidon tuen saajissa on myös muita kuin iäkkäitä ihmisiä.  Osa tuen saajista on pitkäaikaissairaita lapsia ja työikäisiä sekä vammaisia henkilöitä. Omaishoidon laki koskee omaishoitajia, jotka ovat tehneet kunnan kanssa sopimuksen omaishoidosta. Omaishoidon tuen myöntämisen ehtona on hoidon ja huolenpidon tarpeen lisäksi omaisen tai läheisen valmius toimia omaishoitajana sekä se, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia.

Kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneistä hoitajista suurimmalla osalla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen, jota kertyy kolme vuorokautta kuukaudessa. Kunta voi järjestää omaishoitajalle myös muita vapaapäiviä ja virkistysvapaita. Kunnan on lain mukaan huolehdittava hoidon järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Hoidon järjestämistavoissa on erilaisia vaihtoehtoja. Hoidon voi järjestää kunnan omassa hoitopaikassa tai ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Kunta päättää sijaishoitajille maksettavan hoitopalkkion ja mahdollisten kustannuskorvauksen suuruudesta. Asiakkaalle voidaan antaa hoidon järjestämiseen myös palveluseteli. Setelistä voi kuitenkin myös kieltäytyä, jolloin kunnan on järjestettävä omaishoitajan vapaan aikainen hoito muulla tavoin.

Omaishoidon maksupolitiikkaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon maksujen kohtuullisuus ja hoidettavien henkilöiden yhdenvertaisuus. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta hoidosta voi nyt tulla hoidettavalle maksettavaksi korkeintaan 10,60 € vuorokaudessa. Tämä maksu on noin kolmasosa tavallisesta hoitopäivämaksusta sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee syksyllä 2012 selvityksen kuntien omaishoidon tuen nykytilasta. Selvitys kattaa kaikki Suomen kunnat. Käynnissä on myös kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Ohjelman laatimiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut laaja-alaisen työryhmän, joka työskentelee vuoden 2013 loppuun asti. Työryhmä valmistelee omaishoidon kehitysohjelman, johon sisällytetään tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat omaishoitoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet.

Tämän vaalikauden hallitusohjelma sisältää useita omaishoidon kehittämistavoitteita. Ohjelmaan sisältyy omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet, omaishoidon tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Hallitusohjelmaan sisältyy myös työelämän joustojen lisääminen omaishoidon mahdollisuuksien parantamiseksi sekä omaishoitajille maksettavan hoitopalkkion verotuksen poistomahdollisuuden arviointi.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 31.5.2012