Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Itsenäisyyspäivän puheeni Paltamon lukion vastavalmistuneille

Arvoisa rehtori, opettajat, muu henkilökunta ja erityisesti tänään valmistuva ylioppilas.

On hienoa, että saan viettää kansanne tämän arvokkaan juhlatilaisuuden. Tänään on juhlan aika kahdessakin mielessä. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilastodistuksensa ja oikeuden laittaa valkolakin päähän. Lisäksi saamme juhlia itsenäistä Suomea tulevana tiistaina.

Maamme itsenäisyydellä on suomalaisille aivan erityinen merkitys. Me suomalaiset olemme saaneet rakentaa hyvinvointiamme nyt rauhan oloissa, samalla meidän pitää muistaa, että itsenäisyytemme puolesta on taisteltu ja kansakuntamme on maksanut siitä erityisen kovan hinnan. Sotiemme veteraaneille kuuluu kunnia meidän itsemääräämisoikeuden säilymisestä.

Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestäänselvyys. Talvisodan ja jatkosodan rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni oli menettänyt läheisensä tai koko perheensä. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä ja pystyimme kehittämään edelleen yhteiskuntajärjestelmäämme ja elämäntapaamme. Suomalaisella sisulla ja ahkeruudella oli käyttöä, olimme selviytyneet itsenäisenä ja yhtenäisenä kansakuntana.

Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hienon maan asua. Sotien jälkeen Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikille suomalaisille turvattiin perusoikeudet. Hyvinvoinnistamme suuri kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi ollut mahdollisuutta mm. kehittää korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka turvaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen. Hyvinvointivaltiomme on arvokas perintö, jota kukin sukupolvi vuorollaan huolella vaalii. Tämä perintö on hyvinvointimme perusta ja tehtävämme on varmistaa, että hyvinvoinnin oikeus säilytetään myös tuleville sukupolville.

Hyvät kuulijat,

Elämme nyt aikaa, jolla on suuri merkitys Euroopan tulevaisuudelle. Velkamaiden velanhoitokyvystä ja uskottavuudesta markkinavoimat ottavat nyt mittaa. Vuosi ennen vaaleja, Kreikan ensimmäisen lainapäätöksen yhteydessä SDP edellytti veronmaksajille mahdollisesti lankeavan taakan jakamista sijoittajien, pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Vaadimme lainan antamista ensisijaisena ja luotolle vakuuksia sekä Kreikan mahdollista asettamista velkasaneeraukseen ja että euroalueella pitää ottaa käyttöön pankkivero ja kattava rahoitusmarkkinavero sekä muita rahoituslaitosten riskikykyä vahvistavia toimia. Koska kyse oli viime kädessä pankkien tukemisesta, tuki olisi pitänyt antaa avoimen, vastikkeellisen ja väliaikaisen tuen muodossa. Kun asettamamme ehdot eivät toteutuneet, esitimme Kreikan lainatukiesityksen hylkäystä.

Vaalien jälkeen Suomen linja tiukkeni ja kirkastui sosialidemokraattien vaatimusten mukaisesti. Uusi hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilainen ovat toimineet määrätietoisesti ja sinnikkäästi. Tämä hallitus on pistänyt euromaiden avoimen tukipiikin kiinni. Tavoitteet pankki- ja rahoitusmarkkinaverosta ovat nyt toteutumassa Euroopan laajuisina.

Edellä mainittujen tukiehtojen ohella jatkossa on huolehdittava myös Suomen valtiontalouden kansallisesta pelastusrenkaasta. Suomi tarvitsee juuri nyt laajaa yhteistyöhön perustuvaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Suomi selviää tulevista järistyksistä tahdolla ja työllä sekä rakentamalla kansallista eheyttä sosiaalisesti oikeudenmukaisella hyvinvointipolitiikalla ja veronmaksukyvyn mukaisella

Hyvät kuulijat,

Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös tietoisuus historiastamme ja miten tähän hetkeen on tultu. Lukion tehtävänä on korostaa juuri tätä yleissivistävää ja monipuolista rooliaan. Yleissivistys ei saa jäädä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden reaaliaineiden varjoon, yleissivistys saattaa tällöin jäädä kovin puutteelliseksi. Lukion tehtäväksi on tällöin vaarana muodostua pelkästään johonkin korkeakouluun – tai yliopistoon valmistava koulu. Myös opiskelijan innostuksen ja opiskelu motivaation lisäämiseksi lukioiden toimintaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä ja oppimista helpottavia toimintatapoja on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön.

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuuden suuri haaste Suomessa on väestön ikääntyminen. Suuret ikäluokat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, jolloin eläke – ja hoivamenojen paisuminen lisää julkisia menoja, näiden rahoittaminen edellyttäisi vahvaa talouskasvua. Toisaalta myös kansantalouden käytössä oleva työpanos vähenee, se jarruttaa talouden kasvumahdollisuuksia. Mistä talouden kasvu tulevaisuudessa tulee? Houkutteleeko Suomi investointeja jos jo nyt tiedetään, että ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan? Vai käykö toisinpäin, työvoimapulan vuoksi on pakko investoida enemmän?

Hyvät kuulijat,

Teknologian kehitys tulee kuitenkin jatkumaan, ja ihmiset, työpaikat sekä pääomat liikkuvat vapaasti tuoden haasteita osaamiselle ja koulutukselle. Tietoa on nykyään saatavilla yllin kyllin, siitä pitävät huolen internet hakukoneineen. Virtuaalimaailma on kehityksensä ensiaskelilla ja maailmalla kehitetään kiivaasti uusia sovellutuksia. Kaikkialla vannotaan osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen puolesta ja strategioita luodaan, joilla tähdätään vahvempiin asemiin kansainvälisillä markkinoilla. Koulutus on suomalaisen kehityksen ja kansanvälisen kilpailukyvyn perusta. On tärkeää, että pidämme hyvää huolta suomalaisen koulutuksen laadusta myös tulevaisuudessa. Lukion tehtävä on antaa hyvä ja laaja-alainen yleissivistys nuorille. Lukion pitää tukea nuoren kasvua ja kehitystä, sekä innostaa oppimiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä. On tärkeää löytää omat vahvuutensa, jotta jatko-opinnot suuntautuvat kunkin opiskelijan taitoa, tahtoa ja sisäistä tunnetta kohti.

Hyvät kuulijat,

Arvostus ja yhteenkuuluvuus ovat meille tärkeitä arvoja ja koulun yhteisöllisyyden kehittymiseksi pitää tehdä jatkuvasti työtä. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön ja olla yhteisön arvostettu jäsen. Koulutus kannattaa aina ja Suomessa koulutukseen pääsy ei ole kiinni vanhempien varallisuudesta, vaan koulutukseen hakeutuminen on riippuvainen yksilön motivaatiosta ja lahjoista. Tämä mahdollisuus on yksi hyvinvointivaltiomme tunnusmerkeistä ja tukevista perustuksista. Koulutus on ilmaista, mutta eläminen maksaa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen myös opintotukijärjestelmiä, jotta kaikilla on taloudellinen mahdollisuus toteuttaa koulutustavoitteensa.

Meillä Kainuussa Kainuun maakuntayhtymä on vastannut vuoden 2005 alusta lukiokoulutuksesta. Kainuun hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka ja nyt ollaan tilanteessa, jossa pitää ratkaista, miten palvelut Kainuun kunnissa järjestetään? Jatkuuko Kainuun hallintokokeilu ja onko esimerkiksi lukiokoulutus kuntien järjestämisvastuulla vai edelleen maakunta- kuntayhtymän. Sama koskee myös sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden järjestämistä. Jos kävisi niin, että palveluiden järjestäminen palautuisi takaisin kuntiin, tarkoittaisi se merkittävää muutosta olemassa olevien organisaatioiden osalta. Niinpä uskon, että toiminta jatkuu nykyiseltä pohjalta. Muutoksia tulee tehtäväksi rahoitusjärjestelmään. Myös maakunta-kuntayhtymän ja kuntien välistä vastuukysymystä tullaan tarkastelemaan kuntien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta katsottuna.

Hyvät nuoret,

Hyvin usein kuulee nuoren suusta ”Ei voi vähemmän kiinnostaa” kun puhutaan yhteisten asioiden hoidosta tai politiikasta. Teidän nuorten on otettava jossakin elämän vaiheessa vastuu yhteiskunnan asioista, joten eikö kannattaisi jo hyvissä ajoin perehtyä yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin? Ei politiikka ole mikään mörkö, se on hyvin läheinen asia meidän jokapäiväisen toiminnan ja yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta. Meidän yhteiskuntarakenteemme päätöksen teko on ns. kaksilinjainen. On virkamieshallinto ja luottamushenkilöhallinto. Virkamiehet valmistelevat asiat ja esittävät ehdotuksensa luottamushenkilöhallinnolle, lautakunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Poliittiset ryhmät käyvät keskustelua asioiden vaikutuksesta ja merkityksestä kuntalaisen kannalta. Myös kaupungin talous kuuluu yhdessä hoidettaviin asioihin. Lopputulos on kompromissi tai äänestystulos, jota virkamiehet toteuttavat.

Arvoisa uusi ylioppilas,

Ylioppilastutkinto mittaa, oletko omaksunut lukion opetus-suunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, sekä saavuttanut valmiudet jatko-opiskeluihin. Tänään valkolakin päähän painava uusi ylioppilas, onnittelen tästä arvokkaasta saavutuksesta.

Arvoisa juhlayleisö,

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille menestystä ja hyvää itsenäisyyspäivää. Samalla toivon myös, että muistamme kukin omalla tavallamme niitä sotaveteraaneja, jotka ovat omilla henkilökohtaisilla uhrauksillaan vuosikymmeniä sitten mahdollistaneet tämän juhlahetken vieton.