Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kaivosten ympäristöhaittojen valvonnan tehostaminen

Kaivosteollisuudesta on tullut Pohjois-Suomelle tärkeä elinkeino. Talvivaaran kaivos tuottaa kaksi prosenttia maailman nikkelistä, mutta samalla kaivos on esimerkki siitä, millaisia ympäristöhaittoja kaivostoiminta voi aiheuttaa.

Talvivaaran kaivostoiminnassa ongelmia on ollut jätevesissä, lähialueille levinneessä kivipölyssä ja jopa Kajaanin asti yltäneissä hajuhaitoissa. Kainuussa muun muassa matkailu on merkittävä elinkeino ja on tärkeää vaalia huolella Kainuun puhtaan luonnon mainetta ja olemassa olevia luontoarvoja.

Kaivosten ympäristöhaittojen valvonnan tehostamisesta tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen, ja ympäristöministerin vastauksen pääviesti oli, että hallitus on tietoinen kaivostoiminnan kasvun ympäristölle asettamista haasteista ja hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huolta puhtaaseen ympäristöön, monimuotoiseen luontoon ja laadukkaaseen asuinympäristöön.

Tämän toteuttamiseksi hallitus on katsonut, että muun muassa ympäristöhallinnon roolia tulee vahvistaa ja sen resurssit pitää turvata. Toisaalta vastauksessa todetaan, että valvonnan resursointi on tällä hetkellä haastavaa. Ympäristöministeriö kantaa huolta asiantuntevan valvontahenkilökunnan saatavuuden varmistamisesta nykyisen osaajakunnan siirtyessä vähitellen eläkkeelle.

Kaivosten valvonnan laadukkuuteen ja toiminnan oikeasuuntaiseen kohdentamiseen on pyritty monin tavoin.

Ympäristöministeriö on esimerkiksi antanut vuonna 2005 nyt päivitettävänä olevan ympäristölupien valvontaohjeen. Ohje käsittelee valvontaedellytysten luomista, valvonnan suunnittelua ja toteutusta sekä valvonnasta tiedottamista.

Ely-keskuksilla on lakisääteinen velvollisuus laatia vuosittain omaa toimialuettaan koskeva valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelman tavoitteena tulee olla lupavalvonnan kehittäminen ja tehostaminen siten, että valvonnan voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti käytössä olevat valvonnan voimavarat huomioon ottaen.

Valtion palveluksessa on tällä hetkellä noin 110 henkilöä valvontaviranomaisena, joista suurin osa työskentelee muualla kuin kaivostoiminta-alueilla. Kainuun ely-keskuksella on erityisosaamista kaivospatojen osalta sekä kaivosten vesipäästöjen hallinnassa.

Viime kesänä voimaan tullut uusi kaivoslaki systematisoi osaltaan malminetsinnän ja erityisesti kehitteillä olevien kaivoshankkeiden käsittelyä siten, että eri osapuolilla on hankkeiden kaikissa kehitysvaiheessa käytettävissään tarpeelliset ja riittävät tiedot hankkeesta.

Edellä mainittu koskee erityisesti YVA-vaikutusarvioinnin piiriin kuuluvia hankkeita, joiden osalta myös maankäytön suunnittelun keinoin pyritään turvaamaan hyvä kokonaisnäkemys kaikille viranomaistahoille sekä hankkeiden vaikutuspiirissä oleville.

Valvontatoiminta on tällä hetkellä toiminnanharjoittajille maksutonta. Ympäristöministeriö tulee ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä selvittämään millä edellytyksillä myös ympäristönsuojeluun liittyvää valvontatoimintaa voitaisiin kehittää kohti maksullisuutta.

Valvontatoiminnan saattaminen maksulliseksi olisi aiheuttaja maksaa -periaatteen ja toiminnanharjoittajan selvillä olovelvollisuuden periaatteiden mukainen ratkaisu.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa