Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kalalla Kainuussa

Suomen Urheilulehdessä v. 1898 kirjoitti nimimerkki E.W. Kajaaninjoella kalastamisesta seuraavasti: ”Kouerta ongitaan täällä perhoilla, keinotekoisilla kalankuvilla ja täkykaloilla. Suomalaisia perhosia käytetään vain nimeksi, mutta sen sijaan on keinotekoisten perhojen käyttö yleistä. Niitä onkin saatavissa Kajaanissa Herman Renforsilta jos jonkin kokoisia ja näköisiä. Joku haluaisi kenties tietää, minkälaisilla perhoilla täälläpäin parhaiten saadaan. Sanon jo heti, että on parasta heittää kaksihaaraiset perhosonget koettamatta. Tosin täällä myytäneen niitäkin aika paljon, mutta tietääkseni niitä ostetaan Lapin puoleen ja rajantakaiseen Karjalaan. Siellä on paljon kaloja ja vähän kalastajia ja kalat siitä syystä vähemmän ”konstikkaita”. Toista täällä. Onkijoita on paljon ja kalat viisastuneempia. Niitä ei niinkään hevillä petetä. Mitä pienempi perho ja mitä hienompi perustin sitä parempi.”

Nimimerkki E.W. kuvaa kirjoituksessa hyvinkin tarkasti Kajaaninjoen kalapaikat höystettynä omilla kokemuksillaan. Vanhat kirjoitukset ovatkin varsin kiehtovia, joissa lukija voi heittäytyä entisen ajan kalastajan kokemuksiin. Vanhoilla kirjoituksilla oli vahva matkailua edistävä vaikutus ja niinpä Kajaaninjoella tavattiin jopa englantilaisia ”lohiloordeja” kalastamassa. Kajaanin kalastusmatkailuun vaikutti suuresti kirjoituksessa mainittu tehtailija Herman Renfors, jonka tehdas tuotti perhojen lisäksi maankuuluja uistimia, joita olivat muun muassa ”devoni” ja ”torbedo-uistin”.

Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista vuosisadan perinteet ja sidonnan juuret ovat Kajaanissa. Perhoja on Suomessa sidottu vuodesta 1876 lähtien, kun Herman Renforsin sisar Marie Renfors palasi perhonsidontaopista Englannista. Nykyään suomalainen perhonsidonta on vieläpä laajuudellaan maailman kärkeä, mitä lukuisa määrä kaikkein arvostetuimpia mestaruuksia todistaa. Herman Renfors oli lisäksi innokas valokuvaaja ja hänen ottamansa laadukkaat valokuvat aikansa Kajaanista ilahduttavat tämän päivän kajaanilaisia.

Nyt kalastus Kajaaninjoen Linnanvirrassa on tehty helpoksi. Kalastus on toki säänneltyä, mutta täysin ilmaista. Linnanvirtaan istutetaan taimenta, joten kalastajalle on tarjolla mieluista saalista. Linnanvirran kalastus on saanut myös valtakunnallista tunnustusta, kalastuspaikka palkittiin vasta valtakunnallisena lähikalastuskohteena.

Kainuussa hyviä kalavesiä riittää ja nyt Kainuun kalapaikat ottivinkkeineen on julkaistu nettisivustolla www.kalallakainuussa.fi. Sivustolla on esitelty Kainuun kalakosket ja järvet. Sivustolla on myös kalapäiväkirjat, joihin kalastajat antavat ottivinkkejä ja kertovat kalatarinoitaan.

Kainuussa kalastuskohteita on kunnostettu myös valtion toimesta. Yksi kunnostettu kalapaikka on Kuhmon Änättikoski, jonka kunnostustyön tekivät pitkäaikaistyöttömät. Koskelle on rakennettu muun muassa erinomainen heittolaituri, johon läheiseltä paikoitusalueelta pääsevät leveää polkuväylää pitkin myös huonojalkaiset kalastajat. Nyt kuitenkin ELY-keskukset ovat lopettaneet ympäristötyöt, ja sitä kautta loppuivat valtion puolelta virtavesien kalataloudelliset kunnostukset. Siihen olisi tärkeää löytää tulevaisuudessa jokin ratkaisu. Kalastuspaikkojen kehittämisen ohella kalakantoja pitää suojella. Yksi tärkeä toimi olisi lisätä valtion puolesta voimavaroja luonnontaimenten kutualueiden kartoitukseen ja ohjata kalastusta näiltä alueilta enemmän istuta ja ongi-paikkoihin.