Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kiitetään Jutta Urpilaisen sitkeyttä

Sosialidemokraatit lupasivat eduskuntavaaleissa, että Suomi ei ole Kreikan lainoituksessa mukana, ellei lainalle saada vakuuksia. Kansalaisille luvattu linja piti ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) sitkeys palkittiin. Suomi sai Kreikan ERVV-lainalle 880 miljoonan euron arvoiset vakuudet. Tästä työstä on syytä kiittää Jutta Urpilaista. 

Vakuuden koko ei ole vielä kiveen hakattu. Vakuuden lopullinen arvo selviää, kun lainaohjelman yksityiskohdista ja määrästä lopullisesti sovitaan. Vakuusjärjestelyllä saatiin veronmaksajien rahoille riittävä turva, ja vakuudet ovat turvallisia AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Vakuusjärjestelyn keskeinen ajatus on, että vakuuden 880 miljoonan euron alkupääoman arvo kasvaa 30 vuodessa 2,2 miljardiin euroon. Tämä vastaa Suomen myöntämän lainaerän nimellistä arvoa Kreikan uudessa lainaohjelmassa.

Vakuuden ajallinen kesto on Suomen kannalta tärkeä elementti. Vakuusoperaatio toteutetaan vaiheissa, jolloin velkakirjat myydään useissa erissä vuosien 2011-2014 aikana, sitä mukaa kun Kreikan uusi lainaohjelma maksetaan ja Suomelle kertyy vastuita. Nyt toteutetulla vakuusjärjestelyllä otettiin takuu sitä silmällä pitäen, että Kreikka ei maksa ERVV:ltä saamansa lainaa takaisin. Tällöin Suomen antama takaus laukeaa maksettavaksi vakausrahastolle.

Vakuusjärjestelyllä puolustetaan suomalaisten veronmaksajien varoja tilanteessa, jossa on ilmeistä, ettei Kreikka selviä veloistaan ilman merkittävää velkataakan keventämistä. Keventäminen voi kohdistua korkojen alentamiseen tai laina-aikojen pidentämiseen, velkasaneerauskin on mahdollinen. Mikäli tapahtuu helleenien talousihme – Kreikka täyttää velvoitteensa ja maksaa lainansa sovitun mukaisesti – palautuu vakuus aikanaan Kreikan valtiolle.

Euroalueen ensimmäisten pankkien romahtaminen on nähty ja kriisipankit päätyivät pikavauhtia uusien omistajien tai valtion syliin. Euroalueen yllä leijuu nyt vakavan pankkikriisin ja talouslaman uhka. Valtionlainat on tässäkin valossa perusteltua vakuuttaa.

Pankkien rahoitustoiminnan halvaantuminen olisi huomattavasti suurempi asia kuin Kreikan vararikko, siksi pankit on pakko pelastaa. Pankkien pelastusoperaatiot ovat ensisijaisesti omistajien ja pankkien kansallisvaltioiden tehtävä, sillä pankkien rahoittaminen ei sisälly ERVV-lainoitukseen. Suomalaisten veronmaksajien iloksi maamme pankit ovat pääomiltaan ja lainakannoiltaan riittävän kestäviä ottamaan uhkaavan talouslaman haasteet vastaan. Vielä on tärkeää muistaa, että ilman euroalueen yksimielistä päätöstä ERVV-muutokset eivät astu voimaan.

Kriisivaltiot maksavat valtionlainoistaan nyt korkeaa lainakorkoa markkinoiden epäluottamuksen vuoksi. Suomen tilanne on toinen, vakuusvaatimukset Kreikalta on katsottu markkinoilla vastuulliseksi politiikaksi ja Suomen pitkät valtiolainojen korot ovat laskeneet ennätyksellisen alhaiseksi, tämä on kaikkien suomalaisten etu.