Erikoinen istuntokevät

Kirjoituksia

Vuoden 2020 alkupuolen eduskunnan istuntokausi saatiin päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Tosin kuluneen viikon aikana olen käynyt eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan kokouksessa, missä hyväksyttiin lausunto suurellevaliokunnalle EU:n elpymisrahasto asiaan liittyen. Koronan vuoksi alkukaudesta muodostui monessa suhteessa ikimuistettava, vaikkakaan ei positiivisessa mielessä. Koronaepidemia on siirtänyt hallituksen ja eduskunnan työnpainopistettä elämän suojeluun varsinaisen lainsäädäntötyön agendalta.

Hallitus on tehnyt töitä koronaepidemian taltuttamiseksi hartiavoimin. Se on tuonut esityksiä eduskuntaan tiuhaan tahtiin pyrkien estämään taudin hallitsemattoman leviämisen. Perustuslain mukaan elämän suojelu kuuluu julkisen sektorin vastuulle.

Myös yritysten pystyssä pysymistä ja työpaikkojen säilyttämistä on tuettu veronmaksajien kustannuksella. Siksi on tärkeää korostaa koronan jälkeisen yhteisvastuun merkitystä Suomen talouden saattamiseksi tasapainoon. Hallitus on rahoitusesityksillään lähtenyt estämään mahdolliset konkurssit ja työpaikkojen menetykset, ja tässä se on onnistunut verrattain hyvin. Hallitus on tuonut eduskuntaan kaikkiaan neljä lisätalousarvioesitystä kuluneen kevään aikana. Suomi on joutunut ottamaan lisätalousarvioihin lainaa markkinoilta, jota se saa todella edullisesti koron ollessa negatiivinen.

Koronaepidemia on vaikuttanut matkailuun, ja kokousmatkailuun ennen kaikkea. Kokousmatkat ovat jääneet ja tilalle ovat tullut etäkokoukset erilaisten viestintävälineiden avulla. Se on säästänyt kokouskustannuksia, mutta vaikuttanut myös negatiivisesti matkailuun ja muuhun ihmisten liikkumiseen, mikä on vähentänyt palveluiden tarvetta ja näin heikentänyt työllisyyttä. Koronaepidemian aikana moni sai huomata, miten tärkeää on kattavien nettiyhteyksien merkitys. Hyvien yhteyksien ansiosta on voinut osallistua kokoukseen melkein mistä vain ympäri Suomen. Neljännessä lisätalousarviossa lisättiin laajakaistarakentamiseen rahoitusta, mikä edelleen parantaa nettiyhteyksien saatavuutta ja laatua.

Lisätalousarviot ovat olleet koronaepidemian hallintaan liittyviä, tukien terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisätalousarvioissa on osin ollut elinkeinoelämää tukevia elvytyspaketteja, myös teollisten hankkeiden aloittamista ja väyläinvestointien rahoitusta on edistetty. Lisätalousarvioista Kainuu on saanut rahoitusta väylähankkeisiin. Pääpaino on kuitenkin ollut terveydenhoidon toimien turvaamisessa koronaepidemiaa vastaan ja yritysten tukemisessa. Tilastojen valossa Kainuu näyttää säästyneen suuremmilta konkursseilta ja työpaikkojen menetykseltä koronaepidemian aikana. Suurimman menetyksen ovat kohdanneet palvelualan yritykset, erityisesti suurten kaupunkien alueella. Joillekin yrityksille koronan aikaiset rajoitustoimet ovat antaneet mahdollisuuden lisätienesteihin uusien oivallusten kautta.

Teollisten hankkeiden listalla on pitkään ollut tavoitteena saada rahoitusta Kontiomäki-Pesiökylän -rataosan kehittämiseen ja raakapuuterminaalin rakentamiseen Pesiökylälle. Nyt se on toteutunut. Kontiomäki-Oulu rataosan välityskyvyn parantamiseen saatiin lisärahoitusta sekä Oulun sataman logistiikan kehittämiseen. Teiden pinnoitukseen on lisätalousarvioissa lisätty rahoitusta ELY-keskuksille. Suomi elää pitkälti ulkomaan viennistä, joten elinkeinoelämän verisuoniston kehittäminen parantaa alueiden saavutettavuutta. 

Hyvää kesää, pysytään terveinä!