Koronan niskalenkki

Kirjoituksia

Koronavirus on ottanut hetkeksi niskalenkin maailman kansalaisten terveydestä sekä myös maailmantaloudesta. Suomessakaan ei ole osattu varautua koronaviruksen tapaiseen epidemiaan, vaikka varautuminen on Suomessa huomattavasti paremmalla tasolla kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa, jossa huoltovarmuusyksikön tapainen toiminta päätettiin lakkauttaa muutamia vuosia sitten. Nyt Ruotsissa suunnitellaan paluuta huoltovarmuustoimintaan, ja tähän varmuustoiminnan uudelleenperustamiseen haetaan tietoa myös Suomesta. 

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa on kehuttu, sitä on valtionhallinnon ja eduskunnan toimesta pidetty tärkeänä kriisiajan organisaationa, jonka varaan on laskettu todella paljon. Kriisitilanne on nyt laittanut avaamaan huoltovarmuuskeskuksen ovet ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin. Jos meillä Suomessa ei olisi huoltovarmuuskeskuksen kaltaista varautumiseen valmistautunutta organisaatiota, olisi tilanteemme nyt huomattavasti hankalampi. 

Toivottavasti nyt huomataan, miten tärkeää on varautua etukäteen kriiseihin, joista odotettavin ei aina ole sotatila. Jo vuosia sitten on todettu, ettei ilmastopäästöjen hillintä ole ykkösasia, vaan epidemioihin ja erilaisiin tauteihin varautuminen. Tämä tulee nyt todennettavaksi hyvin dramaattisella tavalla. Huoltovarmuuteen liittyy hyvin oleellisesti omavaraisuus, millä varmistetaan kriisitilanteessa, ettei Suomessa tule puutetta esimerkiksi lääkkeistä, terveydenhoitovälineistä, energiasta, ruoantuotannosta, viljasta jne. Valtiolla on vastuu huoltovarmuuteen liittyvästä organisoinnista, mitä useat yritykset ja kunnat tukevat omalla tuotannollaan ja toiminnallaan. 

Tässä haastavassa tilanteessa tahtoo unohtua, että elämää on kriisien jälkeenkin. Nyt pitää katsoa kauas ja lähteä viemään investointeja niiden yritysten toimesta, joilla siihen on varaa. Ennen kaikkea julkisen sektorin investoinnit on hyvä laittaa liikkeelle talouden pyörien liikkeellä pitämiseksi. Liikennemäärät ovat laskeneet; nyt olisi tilaa korjausvelan vähentämiseen Suomen liikenneverkkojen osalta. Maantie – ja raideliikenteen investoinnit tulisi laittaa liikkeelle, se parantaisi osaltaan myös työllisyystilannetta. 

Pääsemme paljon pienemmillä kustannuksilla, kun parannamme meidän olemassa olevaa liikenneverkkoa, kuin niin, että suunnittelemme kymmenien miljardien raideliikennehankkeita, joilla saavutetaan muutamien minuuttien hyöty. Olemassa olevien liikenneväylien parantamisella ja kehittämisellä voidaan kaikista maakunnista mahdollistaa nykyistä harmonisempi alueiden saavutettavuus.
Viime viikolla annettiin lisätalousarvio, joka oli rahallisilta panostuksiltaan huikeat 1,1 miljardia euroa. Veroetujen ja Finnveran myöntövaltuuden myötä summa kasvoi liki 15 miljardiin. Kaikkiaan yritystuet, verohelpotukset, toiminnalliset vastaantulot sekä myöntövaltuudet julkiselle toiminnalle ja yksityisille yrityksille mukaan lukien tukipaketti on liki 50 mrd. euroa.

Valtio joutuu nyt ottamaan velkaa tukeakseen yhteiskunnallista toimintaa, miksi ei samalla voitaisi ottaa lainaa liikenneverkkomme korjausvelan hoitoon?

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa