Pandemian vaikutuksia

Ajankohtaista,Etusivu,Kirjoituksia

Suomessa koronavirusepidemian kasvu on pysähtynyt rajoitustoimien ja hygieniakäyttäytymisen selvän parantumisen kautta. Vaikka epidemia on tällä hetkellä suvantovaiheessa, on edelleen olemassa uhka sen kiihtymisestä uudelleen. Siksi meidän on edelleen jatkettava huolehtimista käsihygieniasta ja turvaetäisyyksien huomioimisesta yleisissä tiloissa.

Hallituksen toimilla on pyritty ja pyritään estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tavoitteena on, että moniportaisen toiminnan avulla epidemia onnistutaan tehokkaasti hillitsemään niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista.

Millaiset vaikutukset koronavirus kaiken kaikkiaan suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttaa, puhumattakaan globaalista vaikutuksista ihmisille sekä maailmantaloudelle? Niiden kohdalla, jotka ovat joutuneet kohtaamaan sairauden, ajat ovat olleet raskaat fyysisesti ja henkisesti. Suomessa olemme onnistuneet suhteellisen hyvin estämään viruksen voimakkaan leviämisen kansalaisten keskuuteen. Siitä on aihetta kiittää Sanna Marinin hallituksen toimintaa. Suomessa perustuslaki määrittää julkisen terveydenhoidon tehtäväksi huolehtia kansalaisten elämän suojelusta. Siinä hallitus on onnistunut hyvin.

Eri valiokunnat ja varsinkin valtiovarainvaliokunta on ollut työllistetty kevään aikana hallituksen esittämien lisätalousarvioiden takia, joita on eduskunnassa käsitelty muiden nopeasti voimaansaatettavien lainsäädäntöesitysten kanssa. Eduskunta on hyväksynyt kaksi lisätalousarviosta ja kolmas on valmistelussa. Se annetaan eduskunnan käsittelyyn toukokuun aikana. Taloudelliset vaikutukset valtiontalouteen kokonaisuudessaan eivät ole vielä tiedossa, mutta vaikutuksia voidaan arvioida muissa maissa tapahtuvien talousmenetysten pohjalta. Valtion velan arvioidaan koronaviruksen torjuntaan liittyvien toimien seurauksena lisääntyvän jopa liki 20 miljardia euroa. 

Omavaraisuus on noussut keskusteluun koronaviruksen myötä. Olemme hyvin usein keskusteluissa korostaneet Suomen omavaraisuutta kriisien aikaan, mutta olemmeko todella huomioineet kaiken? Väitän, ettemme ole. Olemme nyt saaneet tuntea konkreettisesti suomalaisen maatalouden merkityksen ruoantuotannossa. Monen suomalaisen tilan kausityöntekijät ovat ulkomaalaisia, muun muassa ukrainalaisia sekä virolaisia suomalaisten lisäksi. Merkittävä osa tulee kuitenkin ulkomailta. Koronakriisi on tuonut esiin sen, kuinka haavoittuva meidän ruoantuotantomme on, kun emme saa riittävää ulkomaalaistyöntekijämäärää.

Menneinä vuosina kesälomien aikana sukulaiset kävivät auttamassa maanviljelijää muun muassa heinänkorjuussa. Monet nuoret hankkivat opiskelurahansa tai ainakin osan kesätöissä maatiloilla. Mansikan poiminta oli yksi nuorten keskuudessa puhutuimmista ansiomahdollisuuksista kesälomien aikana. Heinänkorjuu on menneistä vuosista koneellistunut hyvin pitkälle ja sitä myötä ihmistyövoiman tarve on vähentynyt. Mutta monessa maatalouteen liittyvässä toiminnassa työvoiman tarve on kasvanut. Nyt meillä suomalaisilla on näytön paikka! Pystymmekö ottamaan talteen tämän kesän sadon ja turvaamaan tulevaisuudessa maataloustuotannon?

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa.