Piirainen toppuuttelee kehysuskovaisia

Ajankohtaista,Etusivu,Kirjoituksia
Tiedote

– Hallituksen puoliväliväliriihen taloussopu tietää hyvää suomalaisille ja Suomelle. Talousennusteen kaikkivoipaisuuteen on ladattu paljon tunnetta, vaikka kukaan meistä ei tiedä, mitä maailmassa tapahtuu vuonna 2023. Todellisuudessa talouden perusvireessä voi tapahtua vielä paljon muutoksia, joita hallituksen on vielä reivattava tarkemman tiedon pohjalta. On tärkeää muistaa, ettei kehysbudjetointi ole Suomessa lakisääteistä, kuten on asianlaita valtion tulo- ja menoarvion laadinnassa, muistuttaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Raimo Piirainen.

– Varautuminen ja suunnittelu luovat aina vakautta ja yksituumaisuutta, kun maata johdetaan viiden puolueen hallituksella. Etenkin koronapandemian aiheuttamassa kriisissä. Mutta miljoonan euron tarkkuudella tehtäviä kestävyysvajelaskelmia valtion taloudesta ja niiden alleviivaaminen ovat saaneet opposition suussa ja medianäkyvyydessä häiritsevän ylikorostetun aseman, mitä moni dramaturgian ammattilainenkin kadehtisi. 

– Nyt syntynyt sopu jatkaa hyvällä, pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman viitoittamalla tiellä. Eriarvoisuuden kasvua vähennetään, työllisyyttä parannetaan, veroja ei koroteta, veropohjaa laajennetaan niihin Suomessa toimiviin yhteisöihin, jotka eivät maksa tai maksavat veroja hyvin vähän, asunto-osakeyhtiöissä asuvat pääsevät samalle viivalle vähennyksissä kuin omakotiasujat, luettelee kainuulainen Piirainen. 

– Vastuunkantajana menosopeutustakin on tehtävä, mutta siinä ihmisten hyvinvointipalvelut, koulutus sekä lapset ja nuoret pidetään koskemattomina. Hallitusohjelman mukainen liikenteen korjausvelan lisärahoitus pysyy urallaan 300 miljoonaa euroa per vuosi hallituskauden loppuun, summaa valtionvarojen liikennejaoston jäsen Piirainen. 

– Hyvä on myös turveyrittäjien 70 miljoonan euron tukipaketin aikaistus, mikä johtuu turpeen päästökauppahinnan ennustettua nopeammasta noususta ja turpeen käytön romahduksesta. Aikaikkunaa luodaan myös noin 80 pienelle, pääosin kunnalliselle lämpövoimalle, jotka eivät ole vielä elinkaarensa päässä. Niiden verovapaan polttoturpeen raja nostetaan 5000 MWh:sta 10 000 MWh:iin vuoteen 2026 asti ja 8 000 MWh:iin vuoteen 2029 asti, selvittää Piirainen.