Riihenpuintia

Etusivu,Kirjoituksia

Budjettiriihi saatiin päätökseen kolmen päivän puristuksella. Hallitus eteni neuvotteluissa kompromissien kautta hyvään lopputulokseen. Lopullinen tuotos oli kaikkien osallisten osalta hyvä. Suurimman vaikeuden aiheutti koronatilanne, ja ennen muuta koronaepidemian tulevaisuus. Sen mahdollisesta vaikutuksesta ei ole kenelläkään tietoa.

Toiseksi eniten neuvoteltavaa aiheutti turpeen verotus. Meille pohjoisen ihmisille turpeen ja hakkeen yhteispoltolla tuotettu energia on ollut edullista, ja se on sitä edelleenkin esimerkiksi kivihiileen verrattuna. Turpeen energiakäyttöä pitäisi pystyä tarkastelemaan kiihkottomasti.

Turve on ollut vuosikymmenet merkittävä energian lähde yhdessä puuhakkeen kanssa. Se on antanut monelle turveyrittäjälle leivän ja moneen asuntoon edullisen lämmön. Toisaalta tilastojen mukaan turpeen energiakäyttö näyttää vähenevän nopeampaa kuin hallituksen asettama tavoite on.  

Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Sanna Marinin hallitus reagoi kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen jo kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa mittavalla tukikokonaisuudella, jota on tarkoitus edelleen korottaa syksyllä annettavassa lisätalousarvioesityksessä. 

Kainuu näyttää kuitenkin selviytyneen koronan kurimuksesta työllisyyden kannalta hyvin, työllisyyden parantuessa myös kuntatalous elpyy koronaa edeltävälle tasolle. Kiitos kuuluu hallituksen hyville yrityksiä tukeville toimenpiteille. 

Hallitus on budjettiriihen yhteydessä linjannut toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Hallitus valmistelee tavoitteeseen pääsemiseksi toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja kilpailukykyä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Rakenteellisista uudistuksista päätettiin budjettiriihessä ja ne tullaan päättämään edelleen kehysriihessä 2021 kuitenkin huomioiden sen hetkinen suhdannetilanne.

Hallitusohjelmakirjauksen pohjalta budjettiriihessä päätettiin ”käynnistää kansallinen matkailun ohjelmakokonaisuus, jonka avulla jatketaan matkailualan kestävää kasvua ja tuetaan matkailuyrittäjyyden lisääntymistä”. Ohjelmakokonaisuuden toimeenpanemiseksi käynnistetään Kestävä matkailu 2030-ohjelma.

Ohjelman keskiössä ovat ilmasto- ja luontokestävyys, saavutettavuus, ympärivuotisuus ja kilpailukyky. Kestävä matkailu edesauttaa matkailua, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, yöjunaliikenteen kehittämistä sekä ilmastoystävällisen joukkoliikenteen edellytyksiä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö aloittavat erillisneuvottelut VR:n kanssa itäisen yöjunayhteyden käynnistämisestä ja yöjunaliikenteen palvelutason kehittämisestä määräaikaisella sopimuksella.

Neuvottelujen tarkoituksena on selvittää liikenteen aloittamisen mahdollisuudet sekä tarvittavat resurssit. Tavoitteena on tuoda neuvottelujen pohjalta esitys vuoden 2021 talousarvion täydentävään esitykseen mennessä.