Tavoitteena ikäystävällisyys

Etusivu,Kirjoituksia

Vuosi 2021 vetelee viimeisiään. Talousarvio vuodelle 2022 on hyväksytty eduskunnassa. Sen hyväksymisen lomassa annettiin eduskunnalle merkittävä uudistuspaketti: iäkkäiden palvelujen uudistamisen toinen vaihe. Asia on otsikkoaan merkittävämpi. Vuonna 2019 kotihoitoa sai 200 000 asiakasta. Käyntejä kertyi yhteensä 38,7 miljoonaa.

Pääministereiden Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitukset jäävät historiaan monen tärkeän asian liikkeelle laittajina. Hallitusohjelmassa on ollut tärkeitä parannuksia monelle ikäihmiselle, eläkeläiselle. Etenkin niukimmilla eläkkeillä ja asumistukien varassa toimeentuleville ovat teot aivan omassa kastissaan vertailtaessa viimeisten kahden vuosikymmenen hallituksia. Indeksitarkistusten palauttaminen oli pelkästään jo suuri teko.

Mainetekoihin ja historiaan on itsensä kirjoittanut myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Koronantorjuntajoukkojen johtamisen lisäksi on ahkera Kiuru saanut valmiiksi mittavan vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen, jonka toinen osa tuli eduskuntaan nyt juuri joulun alla. Ensimmäisessä osassa säädettiin velvoittavasti 0,7 henkilöstömitoituksesta ympärivuorokautisenhoidon yksiköissä, joka tuli voimaan vuoden 2020 alussa.

Koko uudistusten joukon tavoite on ikäystävällisyyden edistäminen – hallitusohjelman mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, ettei ikääntyvää nähdä yhteiskunnassamme kuormana ja taakkana – vaan voimavarana, elämän rikkautena ja hiljaisen tiedon lähteenä sekä jopa työvoimana.

Nyt eduskunnan käsittelyä vailla on toinen vaihe, jossa päätavoitteet ovat iäkkäiden kotihoidon turvaaminen sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisenhoidon väliin jäävien joustavien asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistäminen. Idea on lisätä asumisenkirjoa, jotta yksilöllisesti voidaan sovittaa oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea, kun toiminallisuuteen tarvitaan apua ja tukea.

Kiteytetysti kyse toisessa vaiheessa on kotihoidon resurssien ja laadun vahvistamisesta, asumisen välimuotoisten ratkaisujen kehittämisestä, omavalvonnan ja johtamisen tehostamisesta sekä teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta kotiin annettavissa palveluissa. Se aiheuttaa vuoden 2023 alusta lähtien lähes 700 henkilötyövuoden ja 45 miljoonan euron lisäyksen julkiseen talouden suunnitelmassa. Suurin osa lisäyksestä kohdistuu kotipalvelun vahvistamiseen. Lisäksi osa johtuu turva-auttamispalvelun kriteereistä lailla säätämisestä. Sen on tarkoitus vahvistaa palvelun laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta, koska moni on haavoittuvassa asemassa.

Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua sekä turvallista vuotta 2022!