Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kunnat osana julkista taloutta

Keskustelu kuntien valtionosuuksista käy kiivaana. Hyvä, että kuntien rahoituksesta keskustellaan. Kysyä sopii, onko väliä, että eurot käytetään tehottomasti tai täysimääräisesti kuntalaisen hyödyksi? Mielestäni kuntatalouteen tarvitaan uusia rakentavia ajatuksia rahan järkevästä jaosta ja käytöstä.

Keskustelun taso ei nyt ole kovinkaan korkeatasoista, kun lukuja pyöritellään. Sen sijaan hyödyllisempää olisi kiinnittää huomiota itse kuntalaisten asiaan: mitä rahalla halutaan tehdä? Lienee kaikkien tahtotilana varmistaa rahoituksen riittävyys kunnissa, jotta voidaan järjestää kattavat palvelut kuntalaisille.

Hallituksen aloittaman kuntauudistuksen tarkoitus on varmistaa, että raha käytetään kunnissa hyödyllisesti. Onkin erikoista, että keskustapuolueen piiristä sekä vastustetaan kuntauudistusta, että toivotaan lisää rahaa valtionosuuksiin.

Kuntien valtiontuet pitää nähdä osana palvelutuotannon kokonaisuutta ja myös osana laajempaa julkisen talouden kokonaisuutta. Tietenkin olisi toivottavaa, että valtio pystyisi tukemaan kuntia nykyistäkin enemmän. Valtion panostuksia kaivattaisiin useisiin menokohtiin: liikennehankkeista koulutukseen. Valtiontalouden tila on kuitenkin keskustavetoisen hallituksen jäljiltä vakava ja pahasti alijäämäinen. Nykyisellään päädymme ottamaan lainaa tulevilta sukupolvilta joka vuosi 7-8 miljardia euroa. Valtiontalous ei ole nyt kestävällä pohjalla, eikä se lukujen kikkailulla oikene.

On myös harvinaisen selvää, että valtiontalouden säästötarvetta ei saada täytettyä vain helpoista kohteista, kuten tuottamattomia yritystukia leikkaamalla. Kestävään valtiontalouteen pitää pyrkiä nyt, eikä vyöryttää talousongelmia vastuuttomasti lapsillemme. Tässä kuntien rahoituksen pitää olla osa ratkaisua, ei ongelma.

Kainuun tulevaisuuden ja maakuntakokeilun osalta elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja. Puolangan poisjäänti saattaa kaataa koko hallintokokeilun, tämä olisi mielestäni erittäin vahingollista kokonaisuuden kannalta. Henkilökohtaisesti toivon, että vuodet 2013 – 2016 voitaisiin Kainuussa jatkaa nykymallilla, tosin kehittäen mallia vahvemmin lähipalveluiden suuntaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä tarkastellaan Kainuun kunta- ja palvelurakennetta, siksi olisi hyvä jatkaa vielä nykymallilla eteenpäin.