Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kuntauudistus vaatii kuntajakoselvityksen

Kainuun kunnat ovat lähes yksimielisiä siitä, että väestörakenteen muutos ja valtion alijäämäinen talous vaativat palvelurakenteen uudistamista. Valtiovarainministeriön kuntakyselyssä Kainuun kunnat esittivät kuitenkin erilaisia ratkaisuja kuntauudistukselle.

Kainuun kunnat asennoituvat eri tavalla ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kajaani, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi ovat valmiit osallistumaan kuntajakoselvitykseen, mutta Paltamo, Sotkamo ja Puolanka katsovat kuntajakoselvityksen olevan tarpeeton.

Kajaani toteaa vastauksessaan, että kuntarakenneuudistuksen tulee luoda alusta, jolle on mahdollista luoda nykyistä paremmat palvelujen tuottamismallit ja ratkaista muun muassa kuntien toimintaan ja sisältöön liittyviä haasteita.  Kajaanin mielestä kuntarakenteille on tehtävä muutoksia joka tapauksessa. Nykyisillä rakenteilla ja kuntarajoilla jatkaminen on mahdotonta jo lyhyen ajan kuluessa. Lausunnossa on kiteytetty kuntauudistuksen tarpeellisuus.

Uudistukseen tarpeettomasti suhtautuvat kunnat katsovat laajempien kuntakokonaisuuksien esteenä olevan muun muassa pitkät etäisyydet ilman yhtenäistä asutusrakennetta. Pitkien etäisyyksien kunnissa lausuttiin, että tarkastelun tulisi tapahtua palvelujen saatavuuden näkökulmasta.  Yksi keskeinen ongelma on, että osassa Kainuun kuntia on toimiva elinkeinorakenne ja toisaalla taloudessa nojataan kuntien valtionosuusjärjestelmään. Valtion taloudellista tukemista kuntaliitoksissa pidettiin välttämättömänä, ja kuntauudistuksen toteuttaminen lainsäädännöllä todettiin sopivan huonosti suomalaiseen demokratiakäsitykseen.  Paltamo nosti lausunnossaan esille tärkeän kortin toteamalla, että kehittämisyhtiöiden lisäksi kunnat ovat itse tärkeitä paikallisia toimijoita elinkeinontoiminnan kehittämisessä.

Kuntien rooli asukkaiden hyvinvoinnille on muutakin kuin palvelujen järjestämistä. Kunnissa pitää toteutua demokratia ja asukkailla täytyy olla oikeus paikallisiin kuntapalveluihin. Hyrynsalmi totesikin vastauksessaan suurempien yksiköiden virtaviivaistavan organisaatioita, mutta ongelmat kunnan mielestä kärjistyvät ja johtavat konflikteihin paikallisella tasolla.

Kainuun kuntien vastauksien yhteenvetona voisin todeta, että kuntauudistukseen suhtaudutaan tarpeellisuuden ja muutosvastarinnan hengessä, sekä ollaan huolissaan lähipalveluiden säilymisestä. Valtionhallinto tarkastelee kuntauudistuksessa Kainuuta joka tapauksessa yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Kainuun kunnissa saataisiin aikaiseksi selkeä ja yhteinen viesti, miten Kainuun kunnat voivat turvata kainuulaisten kuntapalvelut myös tulevaisuudessa. Siksi katson, että kainuulaisten etu vaatii kaikkien Kainuun kuntien osallistumista kuntajakoselvitykseen. Näin kainuulaisten palveluiden turvaamiseksi saadaan toteuttamiskelpoisista malleista esille parhaat.