Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Kuntien valtionosuudet populistien hampaissa

Oppositiosta erityisesti keskustapuolue on rummuttanut julkisuudessa kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta vuoden 2012 budjetissa. Esitetyissä väitteissä ei totuus paista ja katson aiheelliseksi oikaista näitä keskustan esittämiä virheellisiä ja populistisia väitteitä.

Ensin pitää muistaa mistä rahoituksen lähtökodista nykyiseen tilanteeseen ollaan tultu. Edellisen keskustavetoisen hallituksen aloittaessa kautensa, Suomen valtiontalous oli yli kolme miljardia euroa ylijäämäinen. Nyt Kataisen hallituksen aloittaessa Suomen valtiontalous on 8-9 miljardia alijäämäinen. Edellinen hallitus hukkasi kaudellaan 11 – 12 miljardia euroa.

Valtiontalouden tila on velkaantumisen vuoksi nyt vakava. Uusi kokoomuksen ja demareiden johtama hallitus on alijäämän vuoksi pakotettu sopeuttamaan valtion menoja 1,25 miljardia ja lisäämään valtion tuloa vuosittain 1,25 miljardia euroa.

Kuntien valtionosuudet ovat valtion menoista merkittävä osa ja siksi myös niitä on tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa tarkasteltava. Kokonaisuutena kuntien nykyinen valtionrahoitus ei nykyisestä tasosta vähene. Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 milj. euroa, mutta samanaikaisesti valtion ja kuntien välistä kustannustasoa tarkastetaan kuntien hyväksi 420 milj. euroa. Edellinen hallitus siirsi tehtäviä valtiolta kunnille, muttei osoittanut uusille toiminnoille rahoitusta. Nyt näihin toimintoihin on varattu rahoitus.

Indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä, jonka vaikutus on 260 miljoonaa euroa, tiukkoina talouden aikoina näitäkin on usein leikattu. Yhteisöveron väliaikainen korotus on ollut 10 %, joka tehtiin ainoastaan vuosille 2010 ja 2011. Korotus olisi poistunut kokonaan tämän vuoden lopussa ja menetys olisi ollut kunnille 600 miljoonaa euroa. Hallitus päätti kuitenkin jatkaa yhteisöveron korotusta 5 %:lla, tämä tuottaa kuntatalouteen uutta rahoitusta 300 milj. euroa.

Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön uusi verotulojen tasausjärjestelmä ja kiinteistöveron osuus poistuu tasauksesta. Tämä tarkoittaa, että joidenkin kuntien tulot lisääntyvät kiinteistöverotulojen kasvun myötä. Ne kunnat, joiden kiinteistöverotulot ovat pienet, tulevat menettämään vastaavasti tuloja. Kokonaisuutena kuntien valtiontulot kasvavat, mutta vaikutus tulee olemaan kunnille hyvin erilainen.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa