Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Liikenne- ja viestintävaliokunta linjasi ratkaisun kaukojunaliikenteeseen

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut monia muutoksia rautatieliikenteen harjoittamiseen. Olemme monessa suhteessa kuin saari Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin nähden ja tämä koskee myös rautatieliikennettä. Suomesta ei ole suoraa rautateiden henkilöliikenneyhteyttä muihin jäsenvaltioihin ja raideleveytemme poikkeaa yleisestä Euroopan unionin raideleveydestä. Ainoa kansainvälinen rautateiden henkilöliikenneyhteys on Suomesta Pietariin ja Moskovaan.

Euroopan unionin lainsäädäntö, mukaan lukien rautatiealan lainsäädäntö, sitoo meitä myös Suomessa. Näin ollen olemme integroineet rautatiejärjestelmämme osaksi eurooppalaista rautatiejärjestelmää. Tämä tarkoittaa yhteisiä turvallisuusvaatimuksia ja -standardeja, yhteensopivia rautatiejärjestelmiä ja osajärjestelmiä, yhteisiä rautatieliikenteen harjoittamisen ehtoja sekä kalusto- ja muita lupavaatimuksia.

Euroopan unionin rautatielainsäädäntö on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, ja saada rautatieliikenne uuteen nousuun. Uusimpana esityksenä komissio antoi vuoden 2013 alussa niin sanotun neljännen rautatiepakettiehdotuksensa. Tähän uusimpaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu yhteensä kuusi lainsäädäntöehdotusta.

Paketin uusin avaus oli rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Aikaisemmilla kolmella lainsäädäntöpaketilla on jo avattu kilpailulle rautateiden kansainvälinen tavaraliikenne (15.3.2003), kotimaan tavaraliikenne (1.1.2007) ja kansainvälinen henkilöliikenne (1.1.2010). Useat EU:n jäsenvaltiot ovat kansallisilla päätöksillä jo avanneet rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Eniten kokemusta rautateiden henkilöliikenteen kilpailusta on Iso-Britanniasta ja Ruotsista.

Komissio lähti esityksessään siitä, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avattaisiin unionilainsäädännöllä kilpailulle 1.1.2019 alkaen. Samalla komissio esitti, että tästä alkaen myös rautateiden henkilöliikenteen sopimusjärjestelyt olisi kilpailutettava. Näihin esityksiin otti kantaa myös Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta.

Valiokunnan lausunnossa puututtiin useisiin rautatiehenkilöliikenteen kilpailutukseen liittyviin ongelmiin. Valiokunta totesi muun muassa, että ”uudistus on suunniteltu etupäässä silmällä pitäen Keski-Euroopan rautatieliikennettä ja asiakasmääriä. Myös suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin kokonaan käytössä.”

Oma linjani komission esitykseen on ollut kristallinkirkas. Rautatiehenkilöliikenteen kilpailutus tulee jättää kansalliseen päätösvaltaan. Pidän tärkeänä, että voimme jatkossakin tehdä rautatieliikenteestä laajoja sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat asiakkaille hyvän, laadukkaan ja luotettavan henkilöliikenteen palvelutason mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Valiokunnassa esitin vakavan huolen siitä, mitä tapahtuisi, jos kilpailu avattaisiin rautateiden henkilöliikenteessä ja harvaan asuttuja alueita koskeva liikennöintivelvoite osana nykyistä yksinoikeussopimusta päättyisi. Tällöin olisi ollut pelättävissä, että Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla rautatieliikenne saattaisi loppua tai sen kustannukset nousisivat niin, että kaupallisen liikenteen tulot tai yksinoikeus liikennöintiin eivät tasapainottaisi tappiollista harvaan asutun alueen liikennöintiä.

Onkin erityisen tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy saivat aikaan sopimuksen, jonka mukaan VR-Yhtymä jatkaa henkilöliikenteen hoitamista kaukojunaliikenteen osalta yksinoikeudella vuoden 2024 loppuun asti. Kun lisäksi VR-Yhtymä sitoutuu vastikkeeksi kalustoinvestointeihin, tällä uskon olevan positiivisia vaikutuksia Transtech Oy:n tulevaisuuteen ja kainuulaisten metallimiesten työllisyyteen.