Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Liikenneverkoista on huolehdittava

Suomen maantie- ja rataverkossa on valtiolla suuri omaisuusarvo. Tästä valtion omaisuudesta meidän täytyy pitää hyvää huolta, ettei perusväylien omaisuusarvo pääse laskemaan. 

Liikenneverkon kunnolla on keskeinen merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Maamme liikenneverkko on pidettävä laadukkaana, jotta hyvällä liikenneverkolla ja toimivilla kuljetusketjuilla pystytään kompensoimaan Suomen maantieteellisestä sijainnista vientiteollisuudelle aiheutuvia kilpailurasitteita.

Perusväylänpidon kunnossapidossa on kysymys myös liikenneturvallisuudesta, jossa on aina kehitettävää. Asetetut radanpidon tavoitteet ovat viime vuosina jääneet saavuttamatta, koska investoinnit jäivät jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle ja korjausvelkaa syntyi. Hallitus on nyt korjannut tilannetta tuomalla ratojen kunnostukseen 20 miljoonaa euroa lisää vuodelle 2012. Määrää lisätään vuosittain viidellä miljoonalla eurolla, jolloin vuonna 2015 summa on 35 miljoonaa euroa.

Rautatieliikenne on viime aikoina kokenut vaikeuksia, jotka osin johtuvat rataverkon ikääntymisestä ja rataverkon heikentyneestä kunnosta. Rataverkon yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät tule riittämään, mikäli samaan aikaan laiminlyödään muun rataverkon palvelutason ylläpito sekä kehittäminen.

Maamme rataverkon kilpailukykyä, turvallisuutta ja palvelutasoa pitää kehittää kokonaisuutena. Rataverkko oheislaitteineen tulee vaatimaan tulevaisuudessa entistä suuremman panostuksen, jotta turvallinen ja täsmällinen rautatieliikenne voi toteutua.

Liikennerajoitukset heikentävät rautatieliikenteen kilpailukykyä. On arvioitu, että rataverkon pistemäisten kohteiden rajoitusten lukumäärä lisääntyy tulevina vuosina. Asetettavilla rajoituksilla olisi useita haittavaikutuksia. Rajoitukset johtavat muun muassa pidempiin matkustusaikoihin ja tavaraliikenteen kuljetusaikojen pidentymiseen. Tämä heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Erityisen haitallisia liikennerajoitukset ovat vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla. Puu- ja kaivosteollisuuden kuljetustarpeiden osalta on tärkeää huolehtia myös vähäliikenteisten ratojen kunnosta ja toimivuudesta.

Edellisen hallituksen aikana ratahankkeiden rahoituksessa ei päästy toivottuun pitkäjänteisyyteen. Perusväylänpidon rahoitus on perustunut liikaa hallituskauden pituisiin valtiontalouden kehyksiin, sekä vuotuisiin talousarvioihin ja lisätalousarvioihin. Tästä esimerkkinä on Seinäjoki-Oulu -rataosuuden perusparannushanke sekä kaksoisraiteen rakentaminen välille Kokkola-Ylivieska. Hanke on valtakunnallisesti vaikuttava ja kansantaloudellisesti kannattava investointi. Sillä on myönteisiä elvyttäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinkeinoelämään ja alueen kilpailukykyyn. Kuitenkin hankkeen kokonaisrahoitusta on jaettu useille vuosille ja hankkeen toteutus jopa melkein keskeytyi, jolloin hanketta jouduttiin jatkamaan VR:n omalla rahoituksella. Hankkeen venymisestä on aiheutunut liikenteelle väistämättä haittavaikutuksia. Tämä Pohjois-Suomen tärkein liikenneinvestointi on nyt saatettava loppuun entistä kustannustehokkaammalla tavalla.