Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Markasta talouskriisiin

Timo Soinin perussuomalaiset halajaa markkaa takaisin. Soinin kannattajille markasta on tullut kansallisromantiikan mielikuva, markan hyvät puolet muistetaan ja suomalaisten kalliisti maksamat haitat unohdetaan. Suomi elää viennistä ja maamme vientiteollisuus on hyötynyt yhteisvaluutasta. Merkittävää hyötyä suomalaiset saavat vakaasta ja matalista eurokorkoista. Nämä ovat kiistattomia faktoja.

Suomi on menettänyt viime vuosina perusteollisuutta ”halpamaihin”. Sellutehtaita on siirretty maihin, jossa puu kasvaa moninkertaisella vauhdilla. Euroa ei näistä muutoksista voi syyttää, muutoksen syyt ovat toisaalla – tuotantoympäristön vahvuuksissa.

Suomen kilpailukykyä viilattiin markka-aikana kansallisin toimin. Kun vienti ahdisti, markka devalvoitiin. Devalvoinnin seurauksena vienti veti jälleen, mutta tavallisten suomalaisten ostovoimaa leikattiin rajusti. Kansa ja kotimarkkinoiden yritykset köyhtyivät näillä toimilla. Nyt yhteisvaluutta on pakottanut vientiyritykset aidosti kilpailukykyisiksi. Suomen vientiteollisuutta ei tueta enää kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Euro on edelleen vahva, mutta ylivelkaiset euromaat eivät ole, ja hätätoimet kriisimaiden pelastamiseksi eivät ole kiistattomat. Talouskriisiä ei ole vielä selätetty, vaan talouskriisi on pitkittyessään muuttunut vaarallisemmaksi ja hätätoimiin sisältyy useita kipukohtia.

Rahoitusmarkkinoille on selvinnyt, että kriisimaat eivät saavuta talouden tasapainoa ilman velkasaneerausta. Tämä tie johtaa vääjäämättä kriisimaita rahoittaneiden pankkien ongelmiin. Björn Wahlroos ennusti jo useita viikkoja sitten, että Saksaan on tulossa pankkikriisi. Tälle arviolle on olemassa tukea, Saksa ja Ranska pyrkivät sitouttamaan muita EU-maita entistä isommilla panoksilla kriisitalkoisiin mukaan. Lisävastuita ollaan pukkaamassa niille maille joiden talous on kunnossa, kuten Suomelle. Suomen poliittinen ilmapiiri on kuitenkin tullut talouskriisin edetessä sosialidemokraattien linjoille, nyt ei varauksetta olla myöntämässä lisätukea. Eduskunnan suuri valiokunta ei antanut hallitukselle lupaa Suomen vastuiden lisäyksille.

Velkaisempien maiden rahoituskriisi olisi jo ratkaistu, jos kysymys olisi vain rahasta ja taloudesta. Poliittisilla päätöksillä myönnetyt hätäluotot ja takaukset ovat pitkittäneet kriisiä. Markkinoille on selvinnyt, että hallitusten toimilla talouskriisiä ei ratkaista. Kreikalla ja Irlannilla on liian paljon velkaa. Nämä maat eivät tule selviämään velkataakastaan omin avuin ja edessä on velkasaneeraus.

Aina ei ole hauska olla oikeassa. Hyvää rahaa ei kannata heittää huonon perään. SDP viestitti hallitukselle tätä hätätoimia arvostellessaan ja vaatiessa kriisimaille heti velkasaneerausta. Hallitukselta vaadittiin tällöin lisäksi, että laina- ja takausvastuut olisi pääosin niillä mailla, jotka ovat kriisimaita rahoittaneet. Asiasta oli SDP:n kanssa samaa mieltä mm. eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.). Hätälainat ovat valuneet pankkikriisin uhan alla oleville europankeille ja kriisimaat itse rämpivät kasvaneen velkataakan vuoksi yhä syvemmällä suossa.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 12. maaliskuuta