Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Metsässä kasvaa hyvinvointia

Eduskunta käsitteli helmikuussa valtioneuvoston metsäpoliittisen 2050 selonteon, johon on vahvistettu suomalaisen metsätalouden suuntaviivat. Suomi tarvitsee metsiään ja niistä syntyvää työtä. Suomessa on Euroopan mittakaavassa valtavat metsäalueet, joista tulee pitää hyvää huolta. Metsäalan murroksen keskellä on tärkeää nähdä metsästä kumpuava hyvinvointi, joka tulee tulevaisuudessa vielä monipuolistumaan. Monipuolistumisen ohella metsäpolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, ja sen pitää tarkoittaa myös ennakoivaa veropolitiikkaa. Kokoomuksen taholta esiin nostettua metsien verottamista kiinteistöverolla en kannata.

Suomen vahvan metsäteollisuuden ansiosta meillä on vahva osaaminen metsäalasta ja tämä osaaminen tulisi hyödyntää. Esimerkiksi Venäjällä on valtavat markkinat metsäalan osaamisen kaupallistamiseen, ja palvelujen vientiin mahdollisuudet on nähtävä hyvänä. Lupaavia metsän vientialoja ovat muun muassa metsäinventointi ja -suunnittelu, puunkorjuu ja -kuljetus sekä bioenergia. Venäjän metsäalan kehittyminen on myös Suomen etu: mitä enemmän puuta, metsäkoneita ja metsäalan osaamista siirtyy rajan yli, se tuo myös Suomeen hyvinvointia.

Suomalaista metsätaloutta on ohjattu pitkään valtiovallan toimesta. Suomalainen metsätalous on asettunut pääsääntöisesti sosiaalisesti kestävälle pohjalle, vaikka juuri metsätalous elää vahvaa murroskautta. Sosiaalinen metsäpolitiikka käsittelee muun muassa metsäalan työllisyyteen, yrittäjyyteen, metsien kulttuuri-, monikäyttö- ja virkistysarvoihin liittyviä seikkoja. Metsätalouden lisäksi valtion metsillä on mielestäni merkittävä virkistysarvo Kainuussa. Metsästys on kainuulaisten virkistysmuoto, jolla on pitkät perinteet ja se tulee turvata myös tulevaisuudessa. Kun suomalaiset metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä, se tarkoittaa työtä metsäalan toimijoille ja kaikille alan sidosryhmille.

Sosiaalisesta metsäpolitiikasta meidän täytyy pitää huolta. Valitettavasti alalla toimivat organisaatiot ovat muuttaneet toimintatapojaan, ulkoistaen omia toimintojaan alihankkijoille ja alihankintaketjuille. Tämä toimintamalli on osoittautunut monissa tapauksissa sosiaalisesti kestämättömäksi ratkaisuksi. Todellisuudessa yhteiskuntavastuita on ulkoistettu metsänhoidossa ja puunkorjuussa toimijoille, jotka eivät kykene, taikka eivät edes halua kantaa yhteiskuntavastuitaan. Tämä harmaata taloutta ruokkiva toimintamalli hidastaa innovaatiokehitystä ja estää todellisen, terveen yritystoiminnan kehittymisen metsäpalveluihin ja puunkorjuuseen.

SDP:n linjana on edistää ympäristövetoista kasvua ja energiatehokasta rakentamista sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Puurakentamisen edistämiseksi ympäristövaliokunta antoi juuri lausunnon valtioneuvostolle, jossa valiokunta kehottaa valtioneuvostoa jatkamaan puurakentamisen edistämistä. Valiokunta valmistautuu vuonna 2015 päättyvän puurakentamisen kehittämisohjelman uudistamiseen kiinnittäen erityistä huomiota poikkihallinnollisen yhteistyön tarpeeseen puurakentamisen todellisen läpimurron aikaansaamiseksi.