Raimo Piirainen

Blogi

Mitä se Kekkonen sanoisi?

Kekkosen kommentti ”saatanan tunarit” on jäänyt elämään ihailtuna ohjeistuksena päätöksentekoon. Se on tuttua kansalaisten korvamakiaa meille kansanedustajillekin, vaikka alkujaan presidentin heitto kohdistuikin poliittisia virkanimityksiä arvostelleille virkamiehille. Siis asiaan, jota toisin kuin Kekkonen, itsekin vastustan. Näin siksi, että päätöksentekoa valmistellaan yhä enemmän virkamiesvoimin eikä korkeiden virkojen läänittäminen poliittisin perustein ole mielestäni hyvää aikakautemme hallintotapaa. Viime kädessä tämä kaventaa yksittäisen kansanedustajan mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

Muutoinkin poliittinen päätöksentekomme kaipaisi suoraviivaistamista. EU säätelee ja mutkistaa paljon, mutta monia asioita veivataan myös eri lobbareiden voimin ennen esittelyä eduskunnassa. Pölhökin asia on voitu yksinkertaistaa nopean hyväksymisen toivossa, mutta asiaan perehdyttäessä se jää pyörimään koneiston rattaisiin ja luomaan mielikuvaa aikaansaamattomasta eduskunnasta.

Eduskunnassa on käynyt vieraanani suuri määrä eri kansalaisryhmiä. Usein on noussut esiin epäselvyys kansanedustajan ja kuntapäättäjän vaikutusmahdollisuuksista. Kuoppa kotitiessä kuuluu kuntapäättäjien paikattavaksi, kuten moni muukin sen kaltainen asia. Sekoittamista käytetään myös poliittisena lyömäaseena etenkin näin vaalien alla. Kampanjaa käydään niiden asioiden puolesta, jotka ratkaistaan kotikylän naisten ja miesten kesken maanantaisin kunnantalolla.

Pitäisikö ministerien ja kansanedustajien sitten puuttua enemmän asioihin? Kysyin ministeri Vapaavuorelta (kok) kantaa Talvivaaran purkuputkeen ja sain yksiselitteisen kuittauksen, ettei asia kuulu ministerille. Saman puolueen ministeri Grahn-Laasonen totesi myös, ettei purkuputki ole politiikkaa. Mikä sitten on politiikkaa?

Kun SDP:n ministeri Paatero ilmoitti, ettei aio puuttua merenkulun lakkoneuvotteluihin, kokoomustaustaisen Kivisen johtama Yle marssitti kameroiden eteen EK:n napamiehet latomaan lukuja lakon vaikutuksista ja paheksumaan asiaa työntekijäosapuolta vähätellen. Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari piti uhkaavaa jäänmurtajalakkoa ja mahdollista tukilakkoa surullisina. Suutari päätteli, että demareilla ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteellä oli mahdollisuus vaikuttaa lakon ehkäisyyn.

Kun ministeri Paatero puuttui Fortumin hallituspalkkioiden törkykorotuksiin, sitä paheksuttiin poliittisena puuttumisena. Mihin puuttua ja mihin olla puuttumatta, näyttää siis riippuvan ainoastaan elinkeinoelämän intresseistä.