Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Nuorten yhteiskuntatakuu onnistuu yhteistyöllä

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat olleet jo vuosikausia vakava ongelma, ja niiden korjaaminen on pohjoismaisen hyvinvointimallin suurimpia haasteita.  Nyt hallituksen toimilla vähennetään nuorisotyöttömyyttä nuorille suunnatulla nuorisotakuulla. Nuorisotakuun tavoitteena on katkaista nuoren työttömyys lyhyeen ja auttaa nuorta pääsemään kiinni työpaikkaan tai aktiivitoimien piiriin. Nuoren kannalta ensimmäinen työpaikka on se tärkein, joten hallitus tarjoaa työantajalle 700 euron sanssirahan, joka palkkaa nuoren pysyvästi, määräaikaisesti tai osa-aikaisesti. Tuki koskee myös oppisopimuskoulutusta, johon opetusministeri Gustafsson esittää hallituksen puolivälinriihessä 30 miljoonan euron lisäystä.

Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ja olennaista nuorisotakuun onnistumisessa on aidot kumppanuudet yli hallinnonrajojen. Keskeinen merkitys on muun muassa työmarkkinajärjestöjen, työnantajien, järjestöjen, kuntien ja itse nuorten välisellä vuoropuhelulla. Kaikilla osapuolilla pitää olla tietoa nuorisotakuun mahdollisuuksista.

Rakennusteollisuus on tarttunut eturintamassa nuorisotakuuseen. Se kertoo kehittäneensä työntekijäpuolen kanssa työllistymispolun, missä nuori voi opetella työnteon kulttuuria. Näitä työnantajien esimerkkejä tarvitaan ja toivottavasti esimerkit viittaavat siihen, että yritykset ovat valmiita kantamaan vastuunsa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudesta. Myös kuntien on osaltaan vastattava nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta. Hallitus toivoo, että kunnat ovat aktiivisia toimijoita ja pyrkivät työllistämään mahdollisimman paljon työttömiä nuoria. Kunnat voivat edistää nuorisotakuun onnistumista perustamalla nuorisotakuutyöryhmiä, jotka tukevat alueellisten toimenpiteiden toteuttamista. Nyt nuorten työllistämiseen on tarjolla reilu tuki, joka kuntien kannattaa hyödyntää.

Nuorisotakuu on täysin uusi työväline hallituksen työkalupakissa, ja määrärahojen riittävyyttä on siksi tarkasteltava jatkuvasti. Mikäli nuorisotakuu saa toimijoilta kannatusta ja palkkatukea käytetään laajasti, nuorisotakuun lisärahoittamiseen hallitukselta löytyy poliittista tahtoa.

Kainuu oli yksi voittaja toisen asteen koulutuspaikkojen alueellisessa kohdentamisessa. Kainuun ammatillisen peruskoulutuksen suhteellinen saatavuus nousisi 0,82 aloituspaikasta 0,84 aloituspaikkaan jokaista toiselle asteelle siirtyvää nuorta kohden. Peruskoulun päättäneet nuoret ovat vasta 15-vuotiaita, joten tärkeää on taata näille nuorille koulutuspaikka omalla kotiseudulla. Oikein mitoitetut toisen asteen koulutuspaikat ja nuorisotakuu yhdessä ehkäisevät tehokkaasti nuorisotyöttömyyttä ja siitä mahdollisesti seuraavaa syrjäytymistä.