Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Omaishoidon kehittämisohjelma on päättymässä

Minuun on otettu useita kertoja yhteyttä omaishoitajien palkkion verotuksesta sekä muista uudistukseen liittyvistä seikoista. Kirjoitan asiasta, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut, mutta joka on todella tärkeä omaishoitajille.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.1.2012 työryhmän laatimaan kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmän väliraportti julkaistiin viime vuoden keväällä ja lopullista raporttia valmistellaan parhaillaan. Ohjelmassa määritellään omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet tälle ja seuraavalla hallituskaudella.

Tietojeni mukaan omaishoidon kehittämisohjelmaa laativan työryhmän viimeinen kokous oli 27.1.2014. Tässä kokouksessa päätettiin vielä monista loppuraportin tarkistuksista. Näin ollen loppuraportin luovutustilaisuus voi olla aikaisintaan maaliskuussa, joten tässä kirjoituksessa tarkastelen väliraportin omaishoitomalleja.

Väliraportissa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta, joka korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytykset, valtakunnalliset hoitopalkkioiden myöntämisperusteet ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa. Palkkioluokkia olisi 2-3 ja hoitopalkkio säilyisi veronalaisena tulona. Omaishoidon tuki on verotuksessa työkorvausta, joka on veronalaista ansiotuloa. Sitä verotetaan samoin kuin muitakin työkorvauksia eli omaishoidon tuki oikeuttaa esimerkiksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen ja työtulovähennykseen. Verotuksen jälkeen käteen jäävä osuus omaishoidontuesta riippuu muun muassa verovelvollisen muiden tulojen suuruudesta ja tulolajeista.

Työryhmä esittää omaishoidolle kolmea vaihtoehtoista mallia. Yksi malli on vahvennettu kuntamalli, jossa kunta vastaa sopimusomaishoitoon sisältyvien hoitopalkkioiden ja palveluiden järjestämisestä sopimusomaishoito- ja hoitajalain perusteella. Tässä mallissa palvelujen ja tuen rahoittamisesta vastaavat kunnat ja valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta.

Toisessa vaihtoehdossa hoitopalkkioiden ja niihin liittyvien sotu-maksujen maksatuksen hoitaisi Kela kunnan toimeksiantamana. Kolmannessa mallissa sopimusomaishoitoa tukevien lakisääteisten palvelujen järjestämisestä vastaisivat kunnat. Palvelujen rahoituksesta vastaisivat kunnat ja valtio osallistuisi rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Hoitopalkkioista vastaisi Kela ja ne rahoitettaisiin valtion varoista. Hoitopalkkion myöntämisen kriteerit, palkkioluokat ja palkkioiden suuruus kussakin palkkioluokassa säädettäisiin laissa valtakunnallisesti yhtenäisiksi hoidon ja huolenpidon sitovuuden sekä vaativuuden mukaan. Tässä mallissa omaishoitaja hakisi hoitopalkkiota Kelasta.

Omaishoitajien aseman parantamisesta vaikuttaisi olevan poliittinen yksimielisyys. Määrärahojen riittävyyden lisäksi omaishoidon tueksi on oltava riittävästi kotiin vietäviä palveluita, joilla saadaan hyvinvointia niin omaishoitajalle kuin omaishoidettavalle. Olennaisinta on, että omaishoitajia kohdellaan samalla tavoin riippumatta siitä, mikä hänen kotikuntansa on. Tämä tahtotila näkyy vahvasti myös työryhmän väliraportissa.