Raimo Piirainen

Etusivu

Onko Kajaanin kehittäminen strategiamme mukaista?

Yksi asia, joka puhuttaa kuntien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä aina syksyisin Kajaanissakin, on kaupungintalous. Olen 1990-luvun alkupuolelta saakka ollut luottamushenkilönä Kajaanin kaupunginvaltuustossa ja sen eri organisaatioissa. Aina on ollut taloudessa tiukkaa. Niin näyttää olevan myös tulevan vuoden budjettia tehtäessä.

Vuosien 2014-2017 Kajaanin kaupungin investoinnit ovat kaikkiaan 84 miljoonaa euroa. Tämän vuoden investoinnit 23 miljoonaa euroa. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, joten velkaa on otettava lisää. Kaupungin kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen vaativat investointeja. Tulevaisuuteen investoiminen kannattaa tehdä velallakin, kun se tuo lisäarvoa kuntalaisten parhaaksi tai vahvistaa elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Julkisen sektorin investoinnit vaikuttavat positiivisesti myös yksityisen sektorin investointi-intoon, mikäli tarpeita investointiin on olemassa. Mihinkään ylettömyyksiin lainanotossa ei kannata mennä. Varsinkaan nyt, kun maakuntahallintoa ollaan rakentamassa, ja osa kuntien tulorahoituksesta siirtyy maakunnalle.

Kajaanin kaupunki on menneinä vuosina rakentanut uusia tiloja, vanhojen tilojen tilalle, joissa on ollut sisäilmaongelmia tai ovat muutoin käyneet käyttökelvottomiksi. Muutama vuosi sitten valmistui vesiliikuntakeskus Kajaaninjoen rantaan ja viime vuonna Lehtikankaan monitoimitalo. Lehtikankaan vanha koulu on jouduttu purkamaan ja muiden koulujen tiloihin joudutaan vielä investoimaan sisäilmaongelmien takia. Tänä vuonna on aloitettu matkakeskuksen, harjoitusjäähallin, Kuurnan koulun liikuntatilojen sekä lyseon uudisrakennuksen rakentaminen. Tulevaisuudessa listalla ovat uusi Kajaaninjoen ylittävä silta, teatteri, Kajaanihallin remontti jne.

Kajaanin kaupungin tulevien investointien suhteen meidän tulee priorisoida hankkeet ja tarkastella suurennuslasin kanssa, ovatko kaikki suunnitellut hankkeet tarpeellisia ja toteuttavatko ne tämän hetkistä kaupunkistrategiaa.

Kajaaninjoen ylittävän sillan rakentaminen tulee laittaa uuteen tarkasteluun. Onko se tarpeellinen ja onko se edes oikeassa paikassa? Nuorten autoilu vähenee, he eivät hae ajokorttia siinä määrin kuin meidän aikakautemme nuoret. On otettava huomioon yksityisautoilun mahdollinen väheneminen. Kaupunkistrategiassa olemme kirjanneet tavoitteeksemme ”Luontokaupunki Kajaani – kasvun kärjessä 2022″. Jos uusi silta toteutuisi suunnitellulle paikalle, se rikkoisi kulttuurihistoriallisesti merkittävää muinaista aluetta. Joten, suunniteltu sillanpaikka ei tue strategiaamme. Sillan rakentamisesta säästyvillä euroilla voitaisiin rakentaa muuta tarvittavaa, kohteita kyllä löytyy niin kuin edellä totesin. Vanhansillan viereen voitaisiin tehdä oma kevyenliikenteen silta, parantamaan liikenneturvallisuutta kevyenliikenteen turvaksi.

Yksityisautoilua voidaan vähentää toimivalla joukkoliikenteellä. Voisimme kokeilla ilmaista joukkoliikennettä Kajaanin alueella. Se vähentäisi yksityisautoilua ja antaisi ikäihmisille mahdollisuuden tulla Kajaanin laitamiltakin keskustaan asioimaan. Juuruttaisi entistä tiivimmin nuorison käyttämään joukkoliikennettä. Vähentäisi investointitarvetta uuden sillan osalta ja tukisi ympäristöystävällistä kaupunkistrategiaa.

Liikennemäärien kasvu tulevaisuudessa suuntautuu Kajaanista Sotkamoon ja vastaavasti takaisin, johtuen kaivannaistoiminnan keskittymisestä Sotkamon suuntaa. Sotkamosta ja Joensuusta saapuvien on helppo käyttää ohitustietä joen ylitykseen, siihen tarvitaan hyvä opastus, ettei tulla turhaan Kajaanin keskustaan.

Kaikenkaikkiaan Kajaani on investoinut viime vuosina merkittävästi. Kehittänyt kaupunkikuvaa sekä parantanut ilmanlaatuongelmia koulurakennuksissa uusilla investoinneilla. Tarpeita on vielä listalla ja lisää on tulossa. Kesän aikana minulle on tullut viestiä leirintä/Caravan-alueen tarpeesta Kajaanin keskustan läheltä. Sitäkin on syytä tarkastella matkailun kehittämisen näkökulmasta.