Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Porvarihallituksen perintö

Porvarihallitus sai hallituspaikkansa kansalta suurilla lupauksilla, mutta millaiseksi Suomi on muuttunut porvarihallituksen aikana? Keväällä 2007 talouskasvu oli yli viisi prosenttia ja työllisyyskehitys oli vahvasti positiivista. Valtiontalous oli tukevasti plussalla ja ylijäämää oli yli kolme miljardia euroa. Jyrki Kataisella oli aihetta julistaa, että sai edelliseltä hallitukselta hyvän perinnön. Työllisyyttä korostanut politiikka oli tuottanut tulosta ja tasa-arvoisen Suomen perusta oli vahvistunut.

Vanhasen hallitus asetti tavoitteekseen lähes sadan tuhannen uuden työpaikan lisäämisen. Valtion velan piti lyhentyä alle 30 prosentin kansantuotteesta ja valtiontalouden piti olla runsaasti ylijäämäinen. Luvattujen sadan tuhannen uuden työpaikan sijaan, olemme lyhyessä ajassa menettäneet sata tuhatta työpaikkaa. Hyvinvointiyhteiskuntamalli on nyt uhattuna, työllisyysaste on tippunut 68 prosenttiin – aivan liian pieneksi. Kansainvälinen talouskriisi ja edelliset hallitukset eivät kelpaa enää selitykseksi tälle kehitykselle. On myös muistettava, että talouskriisin suurimpia syyllisiä ovat nimenomaan poliittinen oikeistoeliitti ja kansainväliset pankit, sekä sijoittajat. Heidät Kreikka-tukipaketilla pelastettiin ja tämä tehtiin veronmaksajien kukkarolla.

Suomi on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta. Tänään kansakuntaamme uhkaa kuitenkin vakava kahtiajako. Jako menestyjiin ja niihin, jotka ovat vailla työtä. Toisaalta työmarkkinoita sävyttävät pätkätyöt, pienten palkkojen sekä ulkomaisten työntekijöiden joustotyömarkkinat. Eriarvoisuus on siis kasvussa. Myös tuloerot ovat voimakkaassa kasvussa, muun muassa alhaisesti verotettujen pääomatulojen vuoksi. Osinkomiljonääri maksaa tuloistaan pienempää veroa, kuin raskasta kolmivuorotyötä tekevä perushoitaja tai metallityömies. Pääomaverotuksen korotuksen ovat kaikki hallituspuolueet sanoneet hyväksyvänsä. Miksi ihmeessä korotusesitystä ei toteuteta?

Porvarihallitus toteutti jääräpäisesti veronalennusohjelmansa ja sitä kautta pahensi julkisen talouden kestävyysvajetta. Veronmaksuliikkumatila oli näillä päätöksillä käytetty ja todellisia työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä ei ole sen vuoksi nähty. Työllisyyskehitys on se joka ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Mahdollisuus kehittää hyvinvointiyhteiskuntaamme ja rakentaa tasa-arvoista Suomea, on kiinni uusista työpaikoista ja ihmisten työllistymisestä.

Oppositio on vahvasti painostanut hallitusta, jotta se viimeisenä työvuotenaan alkaisi toimiin näiden epäkohtien korjaamiseksi. Siihen hallituksen rohkeus ei näköjään riitä. Hallitus keskittyy listaamaan aikaisempia päätöksiä ja osoittaa kaloritaulukoilla, ettei kukaan voi kärsiä puutetta. Leipäjonojen pituus on porvarihallitukselle vain pahaa unta. Hallitukselta on todellisuus vieraantunut, kun se ei näe kuntatyöntekijöiden venyvän äärirajoille, eikä sitä pahoinvointia, mitä ylisuureksi vedätetty valtion tuottavuusohjelma aiheuttaa valtiontyöntekijöille.

Porvarihallituksen johdolla valtiotalouden ylijäämä on kääntynyt tuskaisen suureksi alijäämäksi ja alati kasvavaksi valtionvelaksi. Vanhasen – Kiviniemen hallituksen perintö on surullinen. Suuria ratkaisuja ei ole kyetty tekemään ja hallitukselle ikäviä päätöksiä ollaan nyt siirtämässä yli eduskuntavaalien. Pohjoismainen hyvinvointimalli on nyt vakavasti uhattuna. Uusi hallitus tulee olemaan vaikean ja vastuullisen tehtävän edessä.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 30.10.