Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Puurot ja vellit sekaisin

Pekka Vasala arvioi kolumnissa (KS 9.9.2010), että SDP on epäonnistunut lajin vaihdossa. Asiasisältö ja lähestyvät vaalit ollaan mediassa sotkemassa keskenään – sen sijaan – että nähtäisiin varsinaiset ongelmat, joihin SDP on kannanotoillaan puuttunut. Muun muassa siirtotyövoiman käyttöön liittyy useita ihmisyyden loukkauksia, työsopimuslakien ja työehtojen rikkomisia. Siksi katson aiheelliseksi selventää maassamme käsillä olevia ongelmia, jotka liittyvät työsuhteisiin ja työperäiseen maahanmuuttoon.

SDP on kansan edustaja. Meille tärkeintä on huolehtia tämän maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnista. Itse kannan tietysti erityistä huolta kainuulaisten tulevaisuudesta. Seuraavissa vaaleissa haemme tukea sosialidemokraattiselle vaihtoehdolle. Tämän hallituksen talouspolitiikka on tuottamassa palkansaajalle ja eläkeläiselle heikomman tulokehityksen. Verot ja maksut tulevat nousemaan eikä muiden kuin erityisen hyvin toimeentulevien käytettävissä olevien tulojen määrä ja ostovoima ole kasvamassa.

Haluamme luoda oikeudenmukaisemman Suomen, jossa jokaisen kansalaisen palveluista pidetään huolta ja huolehditaan myös tulevaisuuden menestymisen mahdollisuuksista. Vaadimme että nuorisotyöttömyys on nujerrettava. Vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikärajaa ei saa nostaa nykyisestä 63 ikävuodesta. Nykyinen malli, jossa joustava eläkeikä 63-68 vuotta kannustaa työskentelemään entistä pidempään. Tämä on tutkitusti jo tuottanut tulosta.

Suomi tarvitsee uuden suunnan. Jokainen suomalainen voi ensi vaaleissa vaikuttaa, että saamme aikaan muutoksen. Suomalaiset ovat sen ansainneet.

Työsuhteen tunnusmerkeistä säädetään työsopimuslaissa ja käytännössä työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät alakohtaisten työehtosopimusten mukaan. Työlainsäädännön kehittämisen yhtenä tavoitteena on estää työsuhteiden naamioiminen muiksi sopimussuhteiksi työsuhteesta johtuvien velvoitteiden välttämiseksi. Tätä tavoitetta vastaa Suomen työsopimuslaki, jossa säädetään, milloin työn tekeminen tapahtuu työsuhteessa. Sen mukaan työsopimuksena pidetään sopimusta, jossa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajalle palkkaa vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimuksen osapuolet eivät voi pätevästi sopia siitä, että työntekosuhteessa jossa tunnusmerkistö täyttyy, ei sovellettaisi työsopimuslakia.

Yksi tavoite liittyy kansalliset rajat ylittävään työntekijöiden muuttoliikkeeseen. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan niillä toimenpiteillä, joihin Suomi on ryhtynyt siirtotyöntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten estämiseksi. Vuonna 2004 voimaan tulleen ulkomaalaislain, jota ollaan nyt uudistamassa, ja muiden lainsäädännöllisten uudistusten avulla on pyritty tehostamaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien vähimmäisehtojen valvontaa. Julkisuuteen tihkuneet tiedot siirtotyöntekijöiden kohdistuvista väärinkäytöksistä osoittavat, että lainsäädäntö ei ole vielä sillä tasolla, jotta tavoite siirtotyöntekijöiden työsuhteiden valvonnasta toteutuisi. Kansalliset rajat ylittävän maahanmuuton ongelmiin liittyy myös se, että Suomessa on 300 000 työtöntä ja lisäksi 100 000 työtöntä aktiivitoimenpiteissä, joiden työllistäminen pitää asettaa etusijalle.

Kun lainsäädännöllä on pyritty lisäämään työsuojeluviranomaisen oikeuksia valvoa työntekijöiden oleskelulupien noudattamista, valvontaresursseja on valtiontuottavuusohjelman nimissä kavennettu. Valvontavajeesta seuraa se, että naamioiduissa työsuhteissa loukataan ihmisyyttä ja muun muassa siirtotyöntekijät ovat vailla työntekijöiden suojelua. Nämä harmaat työmarkkinat edistävät lisäksi halpatyövoimamarkkinoiden kehittymistä ja kansan kahtia jakoa. Siksi poliittisten päättäjien on otettava vakavissaan lainsäädännön kehittäminen ja on ryhdyttävä sellaisiin toimiin, jotta työsuhteiden ja siirtotyövoiman valvonta voi toteutua lakien tarkoittamalla tavalla.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 14.9.