Raimo Piirainen

Blogi

Pyhäsalmen Laguna-hanketta edistämässä

Elokuussa 2014 saimme kuulla, että neutriinojen tutkimukseen tarkoitetun uuden sukupolven ilmaisinlaitteiston LAGUNA-LBNO suunnitelmat ovat valmistuneet. Suunnitteluvaiheessa selvitettiin myös neutriinoilmaisimen ensisijainen sijoituspaikka, joka selvityksen perusteella Euroopassa on Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen vahvuutena on kaivoksen syvyys, joka on yksi syvimmistä paikoista Euroopassa.

Pyhäsalmen Laguna-hankeen puolesta on tehty hartiavoimin töitä usealla taholla. Hankkeen puolesta toimii myös ministeri Krista Kiuru (sd), jonka aloitteesta lähestyimme professori Andre Rubbiaa, joka toimii Laguna-hankkeen koordinaattorina Zürichin teknillisestä korkeakoulusta käsin.

Laguna-hanketta edistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriössä viimeksi joulukuussa, jolloin ministeri Kiuru sai kattavan päivityksen Laguna-hankkeesta ja sen edistymisestä. Kokouksessa oli läsnä lisäkseni Asko Torssonen Pyhäjärven sosialidemokraattisesta puolueosastosta. Ministeri ilmoitti kokouksessa suhtautuvansa positiivisesti Laguna-hankkeen edistymiseen ja kokouksen lopputulos tiedotettiin myös professori Rubbialle.

Tiedotteessa todettiin neutriinofysiikan olevan tällä hetkellä tärkeä tutkimusala Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Tieteen edistyminen neutriinofysiikassa on hyvin merkittävää ja uskomme, että meidän suhtautumisemme maailmankaikkeuden syntyyn ja rakenteeseen kehittyy edelleen. Olemme myös vakuuttuneita siitä, että Pyhäjärven Laguna-hanke on jo merkittävästi vahvistanut tätä kehitystä, mikä tulee hyvin esille EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta rahoitetun Lagunan esiselvitys-hankkeen loppuraportista.

Suomen tiedepolitiikan yhtenä painopisteenä viime vuosina on ollut tutkimusinfrastruktuuripolitiikka, jonka strategia ja tiekartta päivitettiin viime vuonna. Kansallisen roolimme vahvistamiseksi, Suomi on nimittänyt tutkimusinfrastruktuurikomitean selvittämään tätä tutkimuspolitiikan osa-aluetta. Komitean tehtävät on määritelty laissa Suomen Akatemiasta.

Tämän Suomen Akatemian asettaman komitean tehtävänä on seurata ja kehittää kansallista tutkimusinfrastruktuuritoimintaa sekä suomalaisten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Komitea tekee päätökset hankkeista, jotka rahoitetaan Suomen Akatemian kautta. Suomi on lisännyt myös uutta rahoitusta tutkimusinfrastruktuureita varten valtion talousarviossa.

Euroopan tasolla Suomen tutkijat osallistuvat aktiivisesti useisiin infrastruktuurihankkeisiin. ESFRI:n tiekartan päivityksellä vuonna 2016 tulee olemaan tärkeä rooli Euroopan tasolla. Uusien hankkeiden valinta perustuu tieteelliseen huippuosaamiseen, yleiseurooppalaiseen merkitykseen ja sosioekonomisiin vaikutuksiin.

Pyhäsalmen kaivos lopettaa kaivostoimintansa v. 2019 ja tässä vaiheessa on tärkeää tehdä kaivoksen jatkohyödyntämistä tukevia toimenpiteitä. Tehtyjen vaikuttavuusselvitysten mukaan Laguna-hankkeella olisi paljon myönteisiä vaikutuksia liike-elämälle, tutkimukselle ja työllisyydelle.