Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Raimon juhlapuhe tuoreille ylioppilaille Kajaanin lukiolla

Arvoisa rehtori, opettajat, muu henkilökunta ja erityisesti te valmistuneet oppilaat.

Tänään on juhlan aika kahdessakin mielessä. On hienoa, että saan viettää kansanne tämän arvokkaan juhlatilaisuuden. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilastodistuksensa ja oikeuden laittaa valkolakin päähän. Lisäksi saamme juhlia itsenäistä Suomea tulevana sunnuntaina. Itsenäisyydellä on suomalaisille aivan erityinen merkitys. Me suomalaiset olemme saaneet rakentaa hyvinvointiamme nyt rauhan oloissa. Meidän tulee muistaa, että itsenäisyytemme puolesta on taisteltu ja kansakuntamme on maksanut siitä erityisen kovan hinnan. Sotiemme veteraaneille kuuluu kunnia meidän itsemääräämisoikeuden säilymisestä.

Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestäänselvyys. Mainilan laukauksista alkoi talvisota 70 vuotta sitten ja viime vuosina Venäjä on myöntänyt nämä laukaukset Neuvostoliiton provokaatioksi käynnistää sota. Historia on kohdannut tässä asiassa nyt totuuden. Talvisodan ja jatkosodan rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Moni oli menettänyt läheisensä tai koko perheensä. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään itsenäisyytensä ja pystyimme kehittämään edelleen yhteiskuntajärjestelmäämme ja elämäntapaamme. Suomalaisella sisulla ja ahkeruudella oli käyttöä, olimme selviytyneet.

Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hienon maan asua. Sotien jälkeen Suomi kehittyi hyvinvointivaltioksi, jossa kaikille suomalaisille turvattiin perusoikeudet. Hyvinvoinnistamme suuri kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville. Ilman heitä meillä ei olisi ollut mahdollisuutta mm. kehittää korkealaatuista koulutusjärjestelmää, joka turvaa kaikille suomalaisille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen. Hyvinvointivaltiomme on arvokas perintö, jota kukin sukupolvi vuorollaan huolella vaalii. Tämä perintö on hyvinvointimme perusta ja tehtävämme on varmistaa, että hyvinvoinnin oikeus säilytetään myös tuleville sukupolville.

Hyvät kuulijat,

Elämme aikaa, jolla on suuri merkitys Euroopan tulevaisuuteen. Lissabonin sopimus astui voimaan kolme päivää sitten. Lissabonin sopimus on EU-perussopimus, joka pyrkii parantamaan Euroopan Unionin tehokkuutta, demokratiaa ja ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä. Sopimuksen voimaantulo tarkoittaa sitä, että EU:ssa tehdään entistä enemmän määräenemmistö päätöksiä ja tämä sopimus vahvistaa Euroopan parlamentin valtaa. Silloin tällöin ilmoille heitetään kysymys, ”Olemmeko menettäneet EU:n liittymisen myötä itsemääräämisoikeutta EU:lle”?  Kysymys on koko EU:n alueen avoimista markkinoista, kehittämisestä ja taloudesta yhteisin päätöksin. Edelleenkin kansallinen lainsäädäntötyö tehdään Suomen hallituksen ja eduskunnan toimesta. Lainsäädännössä tehdään joiltaan osin harmonisointia EU:n yhteisiin päätöksiin. Elämme siis entistäkin vahvemmin yhteisin sovituin sopimuksin kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälisessä yhteistyössä on eduksi tuntea myös muiden maiden historiaa ja kulttuuria, tällöin pystyy käymään syvällistäkin keskustelua muiden valtioidenedustajien kanssa ja huomioimaan kulttuuriset erityispiirteet.

Hyvät kuulijat

Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös tietoisuus historiastamme ja miten tähän hetkeen on tultu. Lukion tehtävänä on korostaa juuri tätä yleissivistävää ja monipuolista rooliaan. Yleissivistys ei saa jäädä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden reaaliaineiden varjoon, yleissivistys saattaa tällöin jäädä kovin puutteelliseksi. Lukion tehtäväksi on tällöin vaarana muodostua pelkästään johonkin korkeakouluun – tai yliopistoon valmistava koulu. Myös opiskelijan innostuksen ja opiskelu motivaation lisäämiseksi lukioiden toimintaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä ja oppimista helpottavia toimintatapoja on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön.

Hyvät kuulijat,

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa ja nyt olemme ajautuneet taloustaantumaa, jonka syyt ovat syvällä globaaleissa rahoitusmarkkinoissa. Markkinatalous näytti tässä kriisissä heikot puolensa, kun rahoitusmarkkinoiden kaaos syöksi kansantaloudet vapaaseen pudotukseen. Talouskriisin seurauksista Suomen vientiteollisuus kärsii erityisen paljon ja vientiyritysten työpaikat katoavat nopeasti. Yritysten tilauskirjat ovat nyt tyhjentyneet, mutta maailmantalouden lievää nousua on jo havaittavissa. Tätä nousua ovat tukeneet useiden maiden elvyttävä talouspolitiikka ja teollisuuden varastojen täydentäminen. Suomen talouden elvytys on kuitenkin jäänyt toivotusta vajaaksi. Hallitukselta suoria työllisyyttä tukevia elvytystoimia ei ole nähty ja tämän vuoksi talouden kohentuminen tulee olemaan hidasta. Hidas talouskasvu pahentaa edelleen työttömyyttä ja julkisen talouden ongelmia. Ikävä kyllä, työmarkkinoiden pahin tilanne on tästä syystä vielä näkemättä. Työttömyysasteen ennustetaan kiipeävän Suomessa ensi vuonna 11 prosenttiin, jolloin työttömänä on 120 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Tulevaisuuden suurin haaste on kuitenkin ikääntyminen, jonka vaikutuksia pahentaa nykyinen taloustaantuma ja julkisen sektorin kasvava alijäämä. Suuret ikäluokat ovat jo siirtymässä eläkkeelle, jolloin eläke – ja hoivamenojen paisuminen lisää julkisia menoja, näiden rahoittaminen edellyttäisi vahvaa talouskasvua. Toisaalta myös kansantalouden käytössä oleva työpanos vähenee, se jarruttaa talouden kasvumahdollisuuksia. Mistä talouden kasvu tulevaisuudessa tulee? Houkutteleeko Suomi investointeja, jos jo nyt tiedetään, että ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan? Vai käykö toisinpäin, työvoimapulan vuoksi on pakko investoida enemmän?

Hyvät kuulijat,

Teknologian kehitys tulee kuitenkin jatkumaan, ja ihmiset, työpaikat sekä pääomat liikkuvat vapaasti tuoden haasteita osaamiselle ja koulutukselle. Tietoa on nykyään saatavilla yllin kyllin, siitä pitävät huolen internet hakukoneineen. Virtuaalimaailma on kehityksensä ensiaskelilla ja maailmalla kehitetään kiivaasti uusia sovellutuksia. Kaikkialla vannotaan osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen puolesta ja strategioita luodaan, joilla tähdätään vahvempiin asemiin kansainvälisillä markkinoilla. Koulutus on suomalaisen kehityksen ja kansanvälisen kilpailukyvyn perusta. On tärkeää, että pidämme hyvää huolta suomalaisen koulutuksen laadusta myös tulevaisuudessa. Lukion tehtävä on antaa hyvä ja laaja-alainen yleissivistys nuorille. Lukion pitää tukea nuoren kasvua ja kehitystä, sekä innostaa oppimiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä. On tärkeää löytää omat vahvuutensa, jotta jatko-opinnot suuntautuvat kunkin opiskelijan taitoa, tahtoa ja sisäistä tunnetta kohti.

Hyvät kuulijat,

Arvostus ja yhteenkuuluvuus ovat meille tärkeitä arvoja ja koulun yhteisöllisyyden kehittymiseksi pitää tehdä jatkuvasti työtä. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa kouluyhteisöön ja olla yhteisön arvostettu jäsen.

Koulutus kannattaa aina ja Suomessa koulutukseen pääsy ei ole kiinni vanhempien varallisuudesta, vaan koulutukseen hakeutuminen on riippuvainen yksilön motivaatiosta ja lahjoista. Tämä mahdollisuus on yksi hyvinvointivaltiomme tunnusmerkeistä ja tukevista perustuksista. Koulutus on ilmaista, mutta eläminen maksaa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen myös opintotukijärjestelmiä, jotta kaikilla on taloudellinen mahdollisuus toteuttaa koulutustavoitteensa.

Meillä Kainuussa Kainuun maakuntayhtymä on vastannut vuoden 2005 alusta lukiokoulutuksesta. Linnan ja Lyseon lukioiden yhdistyessä syntyi Kajaanin lukio, joka on nyt yksi maamme suurimpia lukioita. Suuruudesta on selkeitä etuja, suuri lukio pystyy tuottamaan opiskelijalle laadullisia ja monipuolisia koulutuspalveluja. Kainuun hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun saakka, mutta jo tulevan vuoden alkupuolella meidän on annettava valtioneuvostolle esitys vuoden 2012 jälkeisen ajan tilanteesta, miten palvelujen järjestäminen Kainuun kunnissa järjestetään. Esim. onko lukiokoulutus kuntien järjestämisvastuulla vai maakunta-kuntayhtymän. Sama koskee myös sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden järjestämistä. Jos kävisi niin, että palveluiden järjestäminen palautuisi takaisin kuntiin, tarkoittaisi se merkittävää muutosta olemassa olevien organisaatioiden osalta. Niinpä uskon, että toiminta jatkuu nykyiseltä pohjalta. Muutoksia tulee tehtäväksi rahoitusjärjestelmään. Myös maakunta-kuntayhtymän ja kuntien välistä vastuukysymystä tarkastellaan kuntien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta katsottuna.

Hyvät nuoret,

Hyvin usein kuulee nuoren suusta ”Ei voi vähemmän kiinnostaa” kun puhutaan yhteisten asioiden hoidosta tai politiikasta, niin kuin se myös ymmärretään. Teidän nuorten on otettava jossakin elämän vaiheessa vastuu yhteiskunnan asioista, joten eikö kannattaisi jo hyvissä ajoin perehtyä yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin? Ei politiikka ole mikään mörkö, se on hyvin läheinen asia meidän jokapäiväisen toiminnan ja yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta. Meidän yhteiskuntarakenteemme päätöksen teossa on ns. kaksilinjainen. On virkamieshallinto ja luottamushenkilöhallinto. Kunta virkamiehet valmistelevat asiat ja esittävät ehdotuksensa luottamushenkilöhallinnolle, lautakunnalle, hallitukselle ja valtuustolle. Poliittiset ryhmät käyvät keskustelua asioiden vaikutuksesta ja merkityksestä kuntalaisen kannalta. Myös kaupungin talous kuuluu yhdessä hoidettaviin asioihin. Lopputulos on kompromissi tai äänestystulos.

Hyvät valmistuvat ylioppilaat,

Ylioppilastutkinto mittaa, oletteko omaksunut lukion opetus-suunnitelman mukaiset tiedot ja taidot, sekä saavuttaneet valmiudet jatko-opiskeluihin. Tänään valkolakin päähänne painavat uudet ylioppilaat. Onnittelen Teitä tästä arvokkaasta saavutuksestanne.

Arvoisa juhlayleisö,

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille menestystä ja hyvää itsenäisyyspäivää. Samalla toivon myös, että muistamme kukin omalla tavallamme niitä sotaveteraaneja, jotka ovat omilla henkilökohtaisilla uhrauksillaan vuosikymmeniä sitten mahdollistaneet tämän juhlahetken vieton.