Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Sähkön huoltovarmuus keskiöön

Tiedote 30.12. 2011

Suomea riepotelleen Tapaninpäivän myrskyn kustannukset nousevat ennätyksellisen suuriksi. Kustannuksien lisäksi kotitalouksille ja yrityksille useiksi vuorokausiksi venynyt sähköttömyys on haitta, jota ei voi edes rahassa arvioida. Sähköyhtiöt on asetettu lainsäädännöllä vastuuseen ja yhtiöt ovat korvausvelvollisia, mikäli kotitalous on ollut ilman sähköä yli 12 tuntia. Korvaussumma on sitä korkeampi, mitä pidempään talous on ollut sähköttä. Sähköyhtiöiden vastuuta kuvaa hyvin 700 euron maksimikorvaus siirtohinnasta, jos talous on joutunut olemaan sähköttä useita päiviä.

– Viimeistään nyt on tullut selväksi, että sähköyhtiöiden nykyisellä korvausvelvollisuudella ei ratkaista sähkönhuoltovarmuutta, vaan sähköyhtiöille on asetettava vastaavia velvoitteita kuin teleyrityksille on asetettu.

– Vaikka kysymys on luonnon aiheuttamasta katastrofista, ei ilman sähköä saisi ihmiset jäädä useiksi päiviksi Suomessa 2000-luvulla. Eräskin vanhempi naishenkilö on ollut ilman sähköä jo kuudetta päivää. Jos nyt olisi kovat pakkaset, tilanne olisi todella katastrofaalinen, toteaa Piirainen.

Viestintävirasto saattaa vuoden alusta voimaan uudet määräykset, jotka koskevat teleyrityksiä. Teleyrityksien ilmoitusvelvollisuutta tullaan laajentamaan ja operaattorien on ilmoitettava esiintyneistä ongelmista laajemmin myös asiakkaille. Asia on nyt lausuntokierroksella ja saatetaan mahdollisesti voimaan maaliskuussa. Lisäksi tukiasemille lisätään varavoimakapasiteettia ja vuoden 2012 alussa esitys lähtee lausuntokierrokselle. Teleyrityksille asetettujen uusien vaatimuksien ohessa on huomattava, että todellisia tuloksia viestintään ei saada aikaiseksi, jos sähkökatkoksien kesto on useita päiviä. Tukiasemien varavoima vaatimukset perustuvat muutamien tuntien pituisten sähkökatkojen varalle.

Myös viestinnän kannalta sähkön huoltovarmuus on keskeistä ja sähköyhtiöt on velvoitettava varustautumaan paremmin poikkeustilanteisiin. Sähköyhtiöiden varautumisvelvollisuuksia ja varavoimavaatimukset on lisättävä. Näin sähköyhtiöiden toimintaan saataisiin lisää ohjausta ja saataisiin parempia tuloksia kansalaisten kannalta.

Kaapelit vedetään kaava-alueella maahan. Harvaanasutulla seudulla sähkökaapeleita on osin vedetty maantien penkkaan, niin kuin tehdään valokaapelien suhteen monessa maakunnassa parasta aikaa.

– Kaapelin asentaminen on kallista, mutta miten on, jos otetaan huomioon kokonaiskustannukset, ukkosmyrskyjen, tuulien ja lumikuormien aiheuttamat vahingot, kysyy Piirainen.

Keskeisin ratkaisu sähköhuoltovarmuuteen on kuitenkin maakaapelointi ja tänä vuonna ELY-keskukset ovat myöntäneet 2400 maakaapelien asennuslupaa, käytännössä kaikki anotut luvat on myönnetty. Julkisuuteen on esitetty, että maantie- ja ratalain vaatimukset olisivat rajoittaneet maakaapelointia.

– Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kaapelointia on voitu tehdä jo nyt, eikä lainsäädäntö ole ollut esteenä. On kuitenkin jo nyt ryhdytty lakimuutoksiin maantie- ja ratalain osalta, jotta jo alkuvuoden aikana maakaapelien asentaminen olisi entistä helpompaa ja kustannustehokkaampaa, toteaa Piirainen.

Keskeinen johtopäätös olemassa olevien tietojen valossa on, että maakaapeleita ei ole jätetty rakentamatta liikenneministeriön vuoksi vaan siksi, että kesän 2010 myrskytuhojen jälkeenkään sähköyhtiöille ei ole langetettu mitään velvoitetta varautumiseen eikä lakimuutoksia ollut tiedossa.

– Perusteet sähköyhtiöiden toiminnan ohjaukseen ovat nyt vahvat ja tähän lainsäädäntötyöhön on pikaisesti ryhdyttävä.

Toinen asia, joka tuli esille myrskyn myötä oli viranomaisverkon (Virve) toimimattomuus. Verkko on rakennettu turvaamaan viranomaisten viestintää kriisitilanteissa, ettei kuormitettaisi normaalia viestintäverkkoa.

– Miten turvallisesti voimme suhtautua viranomaistoimintaan tilanteissa, joissa kysymys on energian saannista myös viranomaisten radioliikenteeseen. Virven toiminta on sisäasianministeriön vastuulla, sillä on oma toimintaverkko. Myös viranomaisverkon toiminta tulee turvata kriisitilanteiden osalta huomattavsti kestävämmin.

Raimo Piirainen kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan (sd) ryhmävastaava