Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Salatut leikkauslistat

Seuraava hallitus saa käsiinsä kasvavan valtionvelan lisäksi kahtiajakautuneen kansakunnan. Epäilemättä edessä on kulukuuri, jonka rajuudesta ei vielä kenelläkään näytä olevan tietoa. Niin ainakin väitetään. Leikkauslistojen olemassaolo kielletään, mutta listojen rakentaminen näkyy kirkolta kotiin. Massiiviset vauriot 90-luvun lamasta ovat hädin tuskin umpeutuneet, kun on seuraavan sukupolven aika tuntea nahoissaan suomalaisen verojärjestelmän oikeudenmukaisuus. Järjestelmän, joka takaa rikkaille riittävät puskurit kestää ja selvitä, mutta joka jättää heikommassa asemassa olevat oman onnensa nojaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti viime vuoden lopussa raporttinsa suomalaisesta hyvinvoinnista. Raportti on karua luettavaa kasvavasta eriarvoisuudesta maassamme. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää jo yhtä paljon lapsia kuin 70-luvun alkupuolella. Hyvätuloisia suosiva verotusjärjestelmä ajaa köyhintä kansanosaa yhä syvempään ahdinkoon. Hätä ja huoli toimeentulosta venyttävät kansalaisten moraalia. Verorasitteen määrääminen kaikille samalla sabluunalla on huomattava ja kasvussa oleva riski sisäiselle turvallisuudellemme. Se on myös epäoikeudenmukainen ja hävettävä osa Suomea. Tästä ei tainnut olla brändityöryhmässä puhetta.

Verorasitteen painopisteen siirto kulutusveroihin on osa tätä eriarvostavaa politiikkaa. Asiaa on turha jatustaa ilmastonmuutoksella tai ympäristöpolitiikalla, sillä hädänalaisen ihmisen käyttäytymistä säätelevät muut mekanismit. Ongelmien kasautuessa ja epätoivon lisääntyessä kynnys oman käden oikeuteen siirtymisestä madaltuu. Se on kova hinta hengissä pysymisestä.

Edessä olevan valtiontalouden hevoskuurin aloittaisin kehittämällä verotuskäytäntöä siten, että ne joilla veronmaksukykyä on, myös maksavat enemmän. Verotuksen progressiivisuudesta ollaan tultu kohti tasaveroa – nyt nähtävillä olevin seurauksin. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää. Sosiaalietuisuuksia on tarpeen arvioida myös kriittisesti. Esimerkiksi hyvin toimeentulevien perheiden subjektiivista oikeutta lapsilisiin pidän kyseenalaisena tuen alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Lapsilisillä on hyvä ja tasapuolinen tarkoitus, mutta voisiko hyvätuloinen luopua lapsilisistä pienituloisen hyväksi?

Myös yritystukia täytyy arvioida kiihtymättä. Tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan rahaa, mutta tukien tuloksellisuuteen tarvitaan tehokkaampaa arviointia. Porsaanreikien tilkitseminen sekä verotuksessa, että erilaisissa elinkeinoelämän yritystukijärjestelmissä on tarpeen ja välttämätöntäkin. Valtion budjettikehyksien ulkopuolella on kaikkiaan 18 miljardia euroa, josta voisi leikata valtion talouden tasapainottamiseksi.

Kohdentamalla leikkurinterän taas kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, lapsiin ja nuoriin, maksatamme jälkipolvilla nykyisen elämänmenomme. Se ei ole oikeudenmukaista. Hallituksen ideologia tasa-arvoisuudesta, että tässä myrskyssä seilaamme nyt kaikki samassa veneessä, pitää kyllä paikkansa. Kelluntaliivejä vain ei riitä kaikille.