Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Suomalaiset halpatyömarkkinat

Muutaman euron tuntipalkka ei ole Suomessa enää harvinaista. Kausityöläisiä tuodaan ulkomailta maahamme orjapalkalla, suomalaiset kesäapulaiset ja sesonkityöläiset syrjäytetään tylysti hintakilpailussa. Rakennusteollisuus on käyttänyt halpatyövoimaa jo vuosia ja halpatyötä tekeviä rekrytoidaan nyt uusille aloille mm. elintarviketeollisuuteen. Myös koululaiset ja opiskelijat joutuvat kilpailemaan halpatyövoiman kanssa ja tässä kilpailussa opiskelijat jäävät nyt toiseksi.

Mitkä ovat ne arvot, joiden vuoksi halutaan hävittää perinteinen suomalainen työ? Samaan aikaan kannetaan huolta työurien jatkamisesta ja sairaslomien suuresta määrästä. Ja kuka maksaa eläkkeet tulevaisuudessa? Yhtälö ei ole tasapainossa. Suomalainen työ on kahlehdittu EU-markkinavoimien käyttöön. Voitot käärivät järjestelmää hyväksi käyttävät yritykset ja muista kuluista vastaavat veronmaksajat.

Henkilövuokrausyhtiöt ja alihankintayritykset tuovat halpatyövoimaa Baltiasta ja Venäjältä, jossa halpaa työhaluista väkeä on valtavasti tarjolla. Miten on mahdollista elää ja tehdä työtä Suomessa vain 600 euron kuukausipalkalla? Ei kai kukaan vakavissaan väitä sitä, että tästä vielä maksettaisiin lakisääteiset verot ja työntekijän maksut?

Vaikuttaa siltä, että työmarkkinat ja liitojen välille sovitut taulukkopalkat halutaan murentaa halpatyövoiman avulla ja maamme hallitus tyytyy seuraamaan tätä käsittämätöntä menoa sivusta. Viron esitys siitä, että maihin luotaisiin yhteinen reaaliaikainen seurantajärjestelmä, millä liikkuvan työvoiman vero- ja sosiaalimaksuja valvottaisiin, on kehittämisen arvoinen.

Halpatyövoima on jalkautunut myös Kainuuseen. Kilpailussa hankkeita voittavat yritykset, jotka tuovat mukana oman ulkomaisen halpatyövoiman ja paikallinen työtön joutuu tyytymään edelleen työttömyyskortiston palveluihin. Kysymys ei ole enää pelkästään marjanpoiminnasta. Kainuun kehittämisrahalla rahoitettu Kuhmon Tönölänsalmen sillan korjausurakka ei tuonut työtä Kuhmon työttömille, vaan työmiehet siltaurakkaan on tuotu Virosta. Muutama paikallinen kuorma-autoilija on työllistynyt hankkeeseen, siinä sitä ollaan puhtaan kaulan kanssa.

Kainuun kehittämisrahan alkuperäisenä tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi Kainuun kehittämisraha on perustettu tukemaan Kainuun elinvoiman ja strategisen kapasiteetin lisäämistä siten, että maakunnan elinkeinojen kehittämiseen saadaan lisää voimaa ja palvelujen laatu ja saatavuus voidaan turvata. Näiden lisäksi Kainuun kehittämisrahalla rahoitetaan siis myös halpatyömarkkinoiden kehittymistä.

Seuraavan hallituksen on valtiontalouden vakautuksen lisäksi estettävä työmarkkinoiden kahtia jako. Tämä on perusehto, jotta suomalainen työ säilyy ja työuria saadaan jatkettua sille tasolle, jotta työeläkejärjestelmä voi toimia nykyisenlaisena. Hyvinvointivaltiomme hyväksi on nyt tehtävä poliittisia päätöksiä, joilla on pitkäkantoisia vaikutuksia. Hyvinvoinnin perusta on talouskasvu ja korkea työllisyysaste.

Maamme sinivihreän hallituksen politiikalla on vaikea nähdä näiden tavoitteiden toteutuvan. Meidän ei pidä ummistaa silmiämme sille, mitä työmarkkinoilla nyt tapahtuu. Työmarkkinoiden kahtia jako on estettävä, tämä on poliittinen päätös jonka maan hallitus voi toteuttaa, jos tahtoa vain riittää.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.6.2010