Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Suomen suunta ja SAK:n rooli

SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö on tuottanut tulosta koko yhteiskunnan hyväksi lukuisten vuosikymmenien ajan. Miksi se pitäisi nyt hylätä? Yhteistyön tarve ei ole mihinkään hävinnyt. SDP ja SAK ovat jäsenistönsä edunvalvontajärjestöjä siinä missä työnantajaliitotkin.

SAK:n vaikuttamista ja yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa on arvosteltu viime aikoina milloin minkäkin tahon toimesta. Kolumnien lisäksi julkisuuteen on saatettu monenkirjavia tutkimuksia, joissa sekä SDP että ammattiyhdistysliike on leimattu likimain syypäiksi kaikkeen yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Jotkut mielenkiintoisiltakin vaikuttaneet tutkimusaiheet ovat lopulta vesittyneet läpitunkevista tilaajan tarpeista.

Tapana on, että nollatutkimukset kruunataan räväkällä otsikolla joko tutkimuksen vähäisen sisällön johdosta tai selonteon tilanneen lähtimet huomioiden. Vale, emävale, tilasto, tutkimus. Hyviäkin tutkimuksia toki julkaistaan, mutta yhä useammin on syytä syventyä tilaajan motiiveihin ja asemaan osana yhteiskunnallista verkostoa.

Äänekkäimpien arvosteluiden mukaan SAK on hylännyt kaikkein köyhimmät. Tässä kohtaa jää tosin epäselväksi, milloin köyhyyden poistaminen ulkoistettiin valtiolta ammattiyhdistysliikkeelle? Sitä voisi tutkia jokin muu kuin elinkeinoelämältä rahoituksensa saava tutkimuslaitos tai poliittisin perustein läänitetty viranomaistaho. Kai sellaisiakin vielä löytyy?

Tutkimusten mukaan olisi uskottava, että suomalaisessa työelämässä asiat ovat nyt mallillaan. Kahdeksan kymmenestä on jopa tyytyväisiä työhönsä. Pahat kielet tietävät tosin kertoa, että varjon suomalaisen työhyvinvoinnin ja kansakunnan kaikkinaisen hyvän ylle yritti langettaa tietysti ammattiyhdistysliike, joka sitoutumalla raamisopimukseen esti globaaliin markkinatalouteen kuuluvan liberaalidynaamisen henkilöstöpoliittisen resurssijouston vaarantaen näin kansainvälisen kilpailukykymme. Muuten menisi mukavasti. Paitsi että tuppaa työväellä olemaan lomia liikaa ja työurat ovat liian lyhyet.

SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen muistopuheiden laatijoita on helppo ymmärtää. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on tarjonnut turvaa, koulutuksen ja mahdollisuuksia. Näistä lähtökohdista ei ole ollut tarvetta nousta barrikadeille. Tokihan SDP ja ammattiyhdistysliikekin tarvitsevat tuunaamista. Kukapa ei näinä aikoina, mutta lienee selvää, että edunvalvontajärjestönä SAK:lla on velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Juuri sen vuoksi meillä on etujärjestöt olemassa.

SAK on paikallaan edunvalvontatehtävissä vastapainona etelärannan uusliberalistiselle työvoimapolitiikalle. Seuraavien vuosien Suomen suunta määritetään presidentin- ja kuntavaaleissa. SAK:n tehtävänä on puolustaa näissäkin vaaleissa jäsentensä etuja yli puoluerajojen.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 22.12.2011