Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Takuueläke ja veronkorotukset

Takuueläke on hallitukselta arvostettava suoritus, ja takuueläkettä tulee saamaan noin 120 000 eläkkeensaajaa, jotka ovat kaikista huonoimmassa taloudellisessa asemassa. Takuueläkkeen kääntöpuolena on, että eläke ei auta lainkaan niitä joiden kokonaiseläke ylittää takuueläkkeen 685 euron rajan. Takuueläke tulee leikkaamaan näiden eläkkeensaajien asumistukea, joten eläkkeensaajien asumistuen saajat eivät pääse hyötymään takuueläkkeestä täysimääräisesti.

Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi ollut eläkkeensaajien asumistuen sekä vammais- ja hoitotukien tason parantaminen. Näin myös pientä työeläkettä saavat olisivat hyötyneet parannuksista. Osa takuueläkkeeseen oikeutetuista saattaa jättää takuueläkkeen hakematta esimerkiksi syrjäytymisen ja tietämättömyyden – tai toisaalta korkeiden pääomatulojen tai puolison korkean eläketulon vuoksi.

Takuueläkkeen ulkopuolelle tulee jäämään 560 000 sekä työeläkettä että kansaneläkettä saajaa, joiden eläke on 685 euroa korkeampi, mutta joiden eläke on elinkustannuksiin nähden pieni. Toisella kädellä annetaan vähän ja toisella otetaan paljon, tämä tuli selväksi valtion talousarvion lähetekeskustelussa.

Valtion talousarvioon esitettyjen energiaverojen korotuksien riskinä on, että osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttomiksi. Asunnon lämmitystä ei voi muuttaa vuosittain, vaikka valtionvarainministeri Jyrki Katainen ylimielisellä asenteella kehotti veronkorotuksien vuoksi laskemaan asuntojen lämpötilaa! Lisäksi energiaverojen korotukset kohtelevat epäoikeuden mukaisesti meitä Pohjois-Suomen asukkaita, jotka elämme pitkien talvien ja etäisyyksien vaikutusalueella. Toisaalta kaavailtu yleisen arvonlisäveron korotus kasvattaa suhteellisesti eniten pienituloisten verotaakkaa.

Huonointa energiaverouudistuksessa on perheille lankeava noin 250 euron lisälasku vuodessa huolimatta siitä, mikä on perheen tulotaso. Tämä tulee tarkoittamaan ongelmia pienituloisten ihmisten toimeentuloissa. Ei ole oikein, että muun muassa takuueläkkeen tuoma lisätulo valuu näihin veronkorotuksiin. Sosiaalisesti perusteltua olisi korottaa SDP:n vaatimuksen mukaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen alarajaa 2 200 eurosta 3 000 euroon. Tällä tuettaisiin pienituloisia ja eläkeläisiä selviytymään paremmin veronkorotusten tuomista lisälaskuista.

Päivähoito, koulutus, terveydenhoito, työllisyys ja infrastruktuuri ovat kaikki asioita, joiden ylläpitämiseen veroja pitää kerätä. Koen oikeudenmukaiseksi sen, että ne joilla on enemmän mistä antaa, myös antavat enemmän.

Aiheellista on esimerkiksi pohtia, tarvitseeko 10 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe lapsilisiä? Oikeudenmukainen verotus ja niillä turvattavat yhteiset palvelut ovat suomalaisten arvostamia, hyvinvointivaltion keskeisiä tunnusmerkkejä. Palvelujen turvaamiseksi yhteiskuntatoimintoja täytyy uudistaa ja käytäntöjä muuttaa vastaamaan tämän ajan todellisia tarpeita. Hallituksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden uudistus vaikuttaa olevan hölmöläisten peitonjatkamisperinteen mallisuoritus. Se mitä yhtäällä luvataan, toisaalla otetaan.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa.