Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Talouskasvulle tukea julkisesta vallasta

Suomi tarvitsee nyt vakautta ja uudistumista. Tavoitteena pitää olla talouden rakenteiden uudistaminen kestävällä, ympäristön huomioivalla tavalla. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla vauhditetaan kasvua ja vaikutetaan pitkäjänteisesti maamme keskeisimpiin toimialoihin.

Hyvinvointivaltiolla täytyy olla aktiivinen rooli kasvun lähteiden etsimisessä ja kehittämisessä. Valtion omistajapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja politiikan täytyy tukea kasvun lisäksi työllisyyttä. Valtion pitää pystyä sijoittamaan uusille toimialoille ja samanaikaisesti on luovuttava sellaisista omistuksista, millä ei ole strategista merkitystä, tai muusta syystä omistaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia uusia sijoitusaloja ovat muun muassa ympäristöteknologia, biotalous ja kaivostoiminta.

Kaivostoiminta tarjoaa perusteollisuuden aloista merkittävästi uusia suoria työpaikkoja. Lisäksi kaivannaisteollisuuden palvelut ja jatkojalostus tarjoavat kasvun mahdollisuuksia alueiden pk-yrityksille. Kaivannaisteollisuudesta on kasvamassa Pohjois-Suomen yksi tärkeimmistä tulonlähteistä. Pohjois-Suomen luonnonvarat ovat nyt kuitenkin pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomainen omistus tuo pääomia ja teknistä tietoa, mutta samalla se sitoo pohjoisen kaivostoiminnan osaksi kansainvälistä liiketoimintaa, jossa ratkaisevat vain yrityskohtainen kustannusten optimointi ja voitontavoittelu. Tämä sopii huonosti Suomen hyvinvoinnin perustaan, perinteiseen sopimisen kulttuuriin. Viime vuosina hyvää neuvottelutapaa on koeteltu yhä useammin ja se on korvattu käskynjaolla. Pörssiyhtiöiden johtamistapa istuu kovin huonosti pohjoismaiseen, tasa-arvosta ammentavaan elämänmenoon.

Pohjolan asukkaille ei ole siis eduksi, jos alueen keskeisimmän toimialan ja luonnonvarojen omistus on kokonaan muualla kuin kotimaassa. Suomessa esillä ollut ajatus uuden kansallisen kaivosyhtiön perustamisesta voisi olla kansallisen strategian kannalta hyvä ratkaisu. Samanaikaisesti Pohjois-Suomen luonnonvarateollisuuden on tärkeää kehittää yhteistyötä Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän luonnonvarateollisuuden kanssa. Yksi tulevaisuuden strategia pitää olla rautatieyhteyksien kehittäminen Luoteis-Venäjälle.

Huoli työstä koskettaa yhä useampaa. Työn luonne muuttuu, on osattava enemmän ja tehtävä tehokkaammin. Suomesta ollaan rakentamasta palveluyhteiskuntaa yksityistämällä myös kuntien peruspalveluja. Suuntaus vaarantaa peruspalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden lisäksi myös päätöksenteon läpinäkyvyyden. Tulevaisuuden työvoimapulaa hoetaan mantrana samaan aikaan, kun yhä useampi nuori jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Koulutuspaikkoja lisäämällä ja erilaisilla kannustimilla on mahdollistaa vahvistaa aloja, joita työvoimapula uhkaa.

Uskon yhteiskunnan asemaan hyvinvoinnin luojana ja turvaajana. Oikeudenmukainen verotus ja niillä turvattavat yhteiset julkiset palvelut ovat suomalaisten arvostamia, hyvinvointivaltion keskeisimpiä tukipilareita. Päivähoito, koulutus, terveydenhoito, työllisyys ja infrastruktuuri ovat kaikki asioita, joiden ylläpitämiseen veroja pitää kerätä. Suomi tarvitsee oikeudenmukaisemman verotuksen, siksi verot on asettava maksukyvyn mukaan. Suomalainen hyvinvointi on rakennettu oikeuden ja kohtuuden periaatteella. Ne ovat edelleen käypäset arvot oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen.