Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Turvaa työsuhteisiin ja kasvua talouteen

Suomen taloustilanne on huonontunut nopeasti eurokriisin seurauksena, ja epävarmuuden aika on nyt vieraana monessa perheessä. Talouskriisien aikana kylmät tuulet tahtovat puhaltaa ja kovat arvot korostuvat. Niinpä ilma on nyt sakeana erilaisia säästövaatimuksia, joita suoltavat julkisuuteen eri tahot omaa parasta tavoitellen. Palkkaeduistaan ja omista bonuksistaan huolta pitäneet työnantajapiirit vaativat äänekkäästi yksipuolista puuttumista työntekijöiden toimeentuloon, työaikaan ja sairasajan palkkaan. He katsovat, että työmarkkina-asioista sopiminen laajapohjaisesti on nyt haitallista. Sen sijaan he vaativat liittokohtaisia neuvotteluja, jotka perinteisesti ovat johtaneet kalliisiin ratkaisuihin ja työmarkkinoiden levottomuuteen.

Esimerkkejä työmarkkinoiden epävakaudesta löytyy edelliseltä oikeistohallituksen vaalikaudelta. Tällöin hallitus epäonnistui neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja seurauksena oli hankalia lakkoja, jolloin muun muassa Finnairin lentokoneet jäivät lentokentille milloin minkin syyn vuoksi. Kenen etua paluu epävarmuuden aikaan palvelisi? Keskitetyssä sopimisessa oli tärkeää, että raamisopimuksella saatiin aikaiseksi työmarkkinoiden ennustettavuus ja kattavuus. Näillä asioilla on iso merkitys epävarmassa taloustilanteessa, ja tämän täytyy kiinnostaa myös työnantajapuolta.

Työuria ei pidennetä heikentämällä työntekijöiden asemaa tai antamalla potkuja parhaassa työiässä oleville ihmisille. Tämä synnyttää perheissä ainoastaan hätää ja ahdistusta. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja eheyttä ei vahvista myöskään se, että meillä on selkeästi helpompaa kuin monessa muussa Euroopan Unionin jäsenmaissa lomauttaa ja irtisanoa työntekijöitä taloudellisiin syihin vedoten. Työntekijöiden lomautus- ja irtisanomissuoja on perusteltua säätää Suomessa niin, että se vastaa eurooppalaista tasoa. Tätä varten tulee asettaa työryhmä valmistelemaan lainsäädännön muuttamista.

Suomi on pärjännyt hienosti erilaisissa kilpailukykymittareissa suhdanteiden vaihteluista huolimatta. Keskeinen vahvuus näissä arvioissa on ollut pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka on taannut hyvän koulutuksen kansalaisille ja päteviä työntekijöitä yrityksille. Paras lääke tässä taloustilanteessa on kasvua tukevat investoinnit ja tästä seuraava hyvä työllisyyskehitys.

Suomalaisten hyvinvoinnin takaa kiistatta vientitoiminta. Siksi nyt tarvitaan toimia, joilla parannetaan teollisuuden edellytyksiä tarjota vientiin kilpailukykyisiä tuotteita. Erityisen tärkeää on huolehtia kasvualojen lisäksi metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä sekä energian turvaamisesta em. aloille.

Suomen taloustilannetta arvioidaan uudelleen maaliskuun kehysriihessä. Hallituksen on varmistettava tällöin valtiontalouden vakaus sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Erityisen tärkeää on välttää talouden paniikkijarrutus, jolla on ainoastaan negatiivisia seurauksia.