Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Uusi postidirektiivi

Euroopan unionissa hyväksyttiin vuonna 2008 uusi postipalveluja koskeva direktiivi. Direktiivin mukainen lainsäädäntö pitää saattaa voimaan jäsenmaissa viimeistään 1.12.2010. Suomessa uusi direktiivi pitää olla käytössä vuoden 2011 aikana. Direktiivin tarkoituksena on postipalvelujen avaaminen kilpailulle. Ajatuksena on, että kilpailu parantaa palvelutasoa ja alentaa kustannuksia. Uudessa direktiivissä on täsmennetty toimiluville asetettavia ehtoja. Keskeinen täsmennys koskee yleispalveluvelvoitetta, jota uudessa direktiivissä ei aseteta kaikille toimijoille. Jäsenmaalla on kuitenkin edelleen oikeus asettaa yleispalveluvelvoite yhdelle tai useammalle toimijalle.

Suomen nykyinen postipalvelulaki ottaa hyvin huomioon Suomen erityisolosuhteet ja yleispalveluiden turvaamiseksi postiyrityksille on asetettu eritysvelvoitteita. Näitä on muun muassa ehdollinen toimilupamaksu ja jakelun mahdollistamien viitenä päivänä viikossa. Näillä säädöksillä pyritään estämään alueellinen kermankuorinta liiketoiminnassa. Postialalla on jo nykyisellään työehtoja, jotka vääristävät vakavasti kilpailun ja alimmillaan postijakajan tuntipalkaksi muodostuu vain kaksi euroa. Uuden postidirektiivin mukaan alalle voidaan asettaa kuitenkin minimipalkka ja postilain soveltamisalaan on perusteltua määrittää vähimmäistuntipalkka, joka noudattaa posti -ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Postidirektiivi tulee lisäämään kansainvälistä kilpailua ja ulkomailta tulee uusia toimijoita Suomen markkinoille, kun uusi direktiivi madaltaa uusien yritysten markkinoille tulemista. On odotettavissa, että toimijat tulevat jakamaan samanlaisia postilähetyksiä samalla alueella. Tämä koskee nimenomaisesti tiheästi asuttuja alueita, joissa kermankuorintaa parhailla markkina-alueilla voidaan toteuttaa. Postimarkkinoilla on jo nyt kilpailua olemassa. Sähköinen viestintä on vähentänyt kirjepostin osuutta ja muun muassa pankin tiliote tai lasku menee sähköisenä vastaanottajalle. Kaiken kaikkiaan postipalveluja tarjotaan lisääntyvästi verkossa, mistä on esimerkkinä NetPosti.

Koska uusi postipalveludirektiivi on laadittu tiheään asuttujen maiden ja alueiden näkökulmasta, ei siinä oteta riittävästi huomioon haja-asutusalueille jaettavan postin kustannuksia. Jos laadullisia vaatimuksia ei aseteta muille kuin yleispalveluvelvoitteen haltijalle, johtaa tämä Suomen postimarkkinoiden jakautumiseen. Tällä hetkellä postipalvelujen hinnat ovat kaikkialla Suomessa samat. Kaupungeista kerätyillä voitoilla kyetään tasaamaan harvaan asuttujen alueiden postikustannuksia. Aiheellisena huolena tulee olemaan, että haja-asutusalueiden postipalvelut heikkenevät samanaikaisesti, kun palvelujen hinta tulee haja-asutusalueilla kasvamaan. Direktiivin voimaantulo luo siis selkeän paineen tasahinnoittelujärjestelmästä luopumiseen.

Valtion tai vaihtoehtoisesti alan toimijoiden täytyy tulevaisuudessa huolehtia kannattamattomien alueiden postitoiminnan rahoituksesta täysimääräisesti. Muun muassa Norjassa valtio ostaa kannattamattomat palvelut yleispalveluvelvoitteen haltijalta täysimääräisesti. Rahoitusjärjestelmä ei saa kuitenkaan johtaa samaan tilanteeseen kuin Suomen rautatieliikenteen ostopalveluissa, jossa rahoituksen supistaminen johti Itä-Suomen yöjunayhteyden lakkauttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 7.10.2010