Raimo Piirainen

Kirjoituksia

Venäjän kielen osaamisella kasvua talouteen

Suomi oli 90-luvun alkuun asti pohjoismainen Impivaara, jonne maahanmuuttajia eksyi harvakseltaan. Tällöin Suomi oli käytännössä sivussa suurista eurooppalaisista maahanmuuttovirroista, ja vasta viime vuosikymmeninä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt voimakkaasti. Tästä syystä vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä on luonnollisesti kasvanut. 

Maahanmuuttajien joukossa venäjän kieltä puhuvat ovat olleet suurin ryhmä. Venäjän kieli on yksi Euroopan puhutuimpia kieliä, mutta Suomessa venäjän kieli on ollut lapsipuolen asemassa. Syy tähän löytyy lähihistoriasta, ja vielä 1990-luvun alussa Suomessa oli vain alle 4000 venäjän kielen taitosta.

Venäjän kieli on maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta vieläkin useille suomalaisille tuntematon, mutta nykyinen vilkas yhteiselo ja kasvanut kauppa ovat vahvistaneet venäjän kielen asemaa. Erityisesti Itä-Suomessa on koettu vahva tarve lisätä venäjän kielen osaamista, koska kielellä on Itä-Suomelle erityisen tärkeä elinkeinopoliittinen, työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa joka kymmenes työpaikka on syntynyt Venäjän vaikutuksesta. Valtiovalta on reagoinut nyt tähän kehitykseen. Opetusministeri Jukka Gustafssonin esityksestä venäjän kielelle ollaan antamassa uutta elintilaa vuonna 2016 voimaan tulevalla perusopetuksen tuntijaolla ja opetussuunnitelmalla, jonka perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena.

Ministeri Gustafssonin mukaan alueellisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö tulee tukemaan venäjän kielen opetuksen kehittämistoimintaa Itä-Suomessa jo ennen uuden tuntijaon voimaantuloa, viimeistään vuonna 2014. Itä-Suomen kuntien kanssa käydään keskustelua toiminnan käytännön järjestelyistä jo tämän vuoden tammikuun aikana.

Venäjän kielen osaamisella tullaan parantamaan suomalaisten hyvinvointia erityisesti Itä-Suomessa, jossa kielen osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa matkailun ja kaupan aloilla sekä julkishallinnossa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa.