Raimo Piirainen

Blogi

Venäläistä rulettia talviliikenteessä

Suomen talvi vaatii ajoneuvon kuljettajalta ajotaitoa ja -kokemusta. Talviajotaitojen lisäksi kuljettajan käsissä pitää olla Suomen talveen soveltuva ajokalusto. Aina näin ei ole. Valitettavan usein joutuu lukemaan uutisia, jossa autokolarin osapuolena on ollut ulkomaalainen rekka-auto.

Hurjinta tällä saralla meno lienee Enontekiön Kilpisjärvelle johtavalla Valtatie 21:llä, jossa joka vuosi noin 50 rekkaa suistuu tieltä ojaan. Yleensä ulosajot tapahtuvat itäeurooppalaisille rekoille, jotka ovat liikkeellä kesärenkailla. Tällainen käsistä karannut rekka-auto on vaaraksi kaikille tiellä liikkujille. Nykyiseen tilanteeseen täytyy saada muutos. Kysymys on meidän kaikkien liikenneturvallisuudesta, josta ei voi tinkiä piiruakaan.

Tässäkin asiassa on syytä kääntää katseet Ruotsin ja Norjan suuntaan. Näissä maissa myös rekka-autoille on määrätty talvirengaspakko. Nykytilanteessa raskas liikenne saa ajaa Suomen teillä samoilla renkailla kuin kesäkelillä. Kun tähän yhdistelmään liitetään Suomen talveen tottumaton kuljettaja, jonka ammattitaito, asenne ja ajokokemus eivät vastaa talviajon vaatimuksia, lopputulos on pelottava kaikkien tiellä liikkujien kannalta.

Samaan hengenvetoon on kiitettävä, että suomalaiset kuljetusyritykset huolehtivat kalustostaan ja pitävät sen pääsääntöisesti asianmukaisessa kunnossa. Ongelma kietoutuu kasvavan ulkomaalaisen rekkaliikenteen ympärille, joka Ruotsin ja Norjan talvirengaspakon vuoksi kehittyy tulevaisuudessa Suomen kannalta entistä epäedullisemmaksi.

Talvirengaspakko ei olisi kotimaisille kuljetusyrityksille pelkästään lisäkulu, vaan myös merkittävä kilpailutekijä. Talvirengaspakko kääntyisi lopulta suomalaisten kuljetusyritysten eduksi. Ulkomaiset hintakilpailun vääristäjät kesärenkaineen jäisivät valtakunnanrajan taakse, jolloin tämä olisi kotimaisten kuljetusyritysten hyöty.

Suuri kansallinen ongelma on perusväylien korjausvelka. Suomalainen teollisuus tarvitsee toimivaa tieverkkoa. Hyvä ja toimiva tieverkko on koko Suomen kilpailukyvyn elinehto. Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä on parannettu uudella raskaan liikenteen mitta- ja massakorotuksella. Uudistuksella on tarkoitus parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Massakorotuksen hyödyt ovat kuitenkin valumassa hiekkaan, jos tieliikenteen peruskorjausrahat eivät riitä myös vähäliikenteisemmän tieverkon ylläpidolle. Näillä teillä pullonkaulana ovat painorajoitetut sillat ja niiden kantavuusongelmat, jotka pidentävät ajoreittejä ja lisäävät kuljetuskustannuksia. Näiden ongelmakohtien peruskorjausohjelma toisi rakentajille Pohjois-Suomeen merkittävästi uusia työpaikkoja ja perheille toimeentuloa.